Liikkuvan poliisin lakkauttaminen näkyy liikennevalvonnan katoamisena maamme tiestöltä
Liikkuvan poliisin lakkauttamisen jälkeen poliisin liikennevalvonta on lähes romahtanut. Kaikki asiantuntijat – ehkä poliisihallituksen virallista näkemystä lukuun ottamatta – ovat tätä mieltä. Vähäiset resurssit on osoitettu automaattisen valvonnan kehittämiseen. Erityisesti raskaan liikenteen valvonta uhkaa jopa loppua, koska raskaan liikenteen valvontaan vaadittava ammattitaito on yksinkertaisesti katoamassa. Valvonnan taso maan eri osissa vaihtelee merkittävästi, koska eri poliisilaitokset linjaavat valvonnan tarpeen ja strategian yksilöllisesti omien näkemystensä mukaisesti.
Tilanne näkyy jo liikennekäyttäytymisessä, kun autoilijat ja raskas liikenne ovat havainneet valvonnan vähentyneen. Onnettomuustilastoissa – kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien suhteen – se ei vielä näy, koska liikenneturvallisuus monien muiden seikkojen, kuten ajoneuvojen lisääntyneen turvatekniikan ansiosta, on kehittynyt myönteisesti.
Suomessa niin liikenneturvallisuustyössä kuin harmaan talouden torjunnassakin poliisin tehokkaalla ja osaavalla liikennevalvonnalla on merkittävä rooli. Valitettavasti Suomi sijoittuu eurooppalaisessa turvallisuusvertailussa vuosi vuodelta yhä kauemmaksi kärjestä, ja harmaan talouden koti- sekä ulkomaiset ammattirikolliset ovat väistämättä pesiytyneet myös ammattiliikenteeseemme.
Liikennevalvonnalla on edessään yhä vaativampia haasteita. Valvontaa tehostamalla voitaisiin torjua niin liikenneonnettomuuksien henkilövahinkoja kuin liikenteen talousrikollisuuttakin. Sillä saavutettaisiin yhteiskunnalle megaluokan säästöjä.
Liikkuvan poliisin erikoisosaaminen näkyi aikanaan tavanomaisen nopeus- ja ajokuntovalvonnan ohella mm. ammattiliikenteen ajoaika-, kuormitus- ja teknisen kunnon valvonnassa sekä kaksipyöräisten ajoneuvojen kunnon ja rakennemuutosten valvonnassa. Nimenomaan Liikkuva poliisi valvoi ja esti myös harmaan talouden rikoksia liikenteessä. Sillä oli samoin erikoisosaamista myös liikenteessä selvästi lisääntyneen riskin, ajoterveyden toteamisen suhteen.
Liikkuva poliisi teki myös pitkäjänteisesti työtä valvontamenetelmien ja -laitteiden kehittämisessä sekä liikenneturvallisuustutkimuksen tulosten hyödyntämisessä. Liikkuvan poliisin ammattitaito toi sen aikakaudella vahvaa lisäarvoa myös liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntatyöhön. Olisi erittäin tärkeää, ettei tätä monipuolista, kansainvälisestikin ainutlaatuista erikoisosaamista rapauteta ja lopulta kokonaan kadoteta sen seurauksena, että Liikkuva poliisi lakkautettiin kyseenalaisilla perusteilla.
Liikenteen valvonta on hektisesti muuttuva erikoisala, jossa teknisten valvontamahdollisuuksien kehitys- ja tutkimustyön sekä tulosten hyödyntämisen pitäisi olla jatkuvaa ja koordinoitua. Toimijoiden on tunnettava myös ajoneuvotekniikkaa, tietekniikkaa, harmaan talouden tutkintaa ja ajoterveyden ongelmia. Käytännössä tämän kaiken hallitseminen ei nykyisessä hajautetussa mallissa ole yksinkertaisesti mahdollista muiden paikallisluonteisten poliisitöiden ohella. Liikenteen valvonta edellyttää jatkuvaa keskittymistä koulutus-, tutkimus- ja kehitystyöhön sekä osaavan vertaistukiverkoston.
Liikkuva poliisi oli myös kansainvälisesti hyvin verkottunut ja arvostettu toimija. Näin se pääsi vaihtamaan tietoa eri maiden parhaista käytännöistä sekä viimeisimmistä teknisistä ja taktisista kehityshypyistä. Euroopan laajuiset verkostot ja markkinat mahdollistivat lisäksi sen, että laitevalmistajat saatiin kiinnostumaan kehitystyöstä ja -hankkeista, joissa Suomi yksinään ei olisi ollut riittävän houkutteleva kumppani.
Suomessa Liikkuvan poliisin lakkauttamisinto oli lyhytnäköistä ja täysin vastoin niin pohjoismaista kuin eurooppalaistakin kehityssuuntaa. Useammassa maassa, joissa poliisin liikennevalvonnan erikoisyksikköjen lakkauttamisesta on saatu huonoja kokemuksia, nämä yksiköt on ripeässä tahdissa pystytetty uudelleen. Vastaavia liikennepoliisiyksikköjä on perustettu myös maihin, joissa tällaisia yksikköjä ei entuudestaan ole ollut.
- Liikkuvan poliisin lakkauttamisesta esitetty säästö on kolmen liikennekuoleman hinta
Liikennevalvontaan erikoistuneen Liikkuvan poliisin lakkauttamisella saavutettavaksi hallintokulu-säästöksi arvioitiin kuusi miljoonaa euroa poliisin hallintorakenteen kehittämishankkeen PORA III:n yhteydessä. Liikenneviraston ”Tieliikenteen ajokustannusten laskenta 2010” -ohjeen mukaan yhden liikennekuoleman kustannus yhteiskunnalle on 2,364 miljoonaa euroa. Tehokkaalla, vaikkapa turvalaitteiden käyttöön kohdistetulla liikennevalvonnalla estetyt kolme liikennekuolemaa olisivat tuoneet nopeassa tahdissa takaisin poliisin hallintomuutoksessa haetun taloudellisen säästön. Harmaan talouden arvoksi tavaraliikenteessä voidaan puolestaan laskea noin 500 miljoonaa euroa eli kyseinen poliisihallinnon oletettu säästö lähes satakertaisena.
Tärkeää on huomioida myös se, että tien päällä tehtävällä ammattitaitoisella valvonnalla voidaan puuttua rattijuopumuksiin, ylinopeuksiin ja muuhun piittaamattomuuteen aina ajoneuvojen teknisiin vikoihin asti. Kuolemaan johtaneiden moottoriajoneuvo-onnettomuuksien aiheuttajakuljettajista melkein puolet ajaa humalassa (yli puoli promillea) tai ylinopeutta (yli 10 km/h).
Kaikkiaan liikennekuolemissa hävitään vuosittain noin 600 miljoonaa euroa, minkä päälle tulevat vammautumisista aiheutuvat raskaat kulut. Yhteiskunnassa todellisia säästöjä haettaessa ammattitaitoisen ja tehokkaan Liikkuvan poliisin lakkauttamisen sijaan olisi tullut pikemminkin pohtia nykyisen järjestelmän edelleen kehittämistä. Pitkäjänteisellä liikennevalvonnan parantamisella saavutettavissa oleva kokonaissäästö olisi todellisuudessa ollut merkittävästi suurempi kuin asiaan vihkiytyneen poliisin erikoisyksikön lakkauttamisella haettu lyhytnäköinen hallintokulu.
- Tuore Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomus 5/2019 poliisin liikenteenvalvonnasta kertoo karun totuuden poliisin liikennevalvonnan nykytilasta
Huhtikuun lopussa 2019 julkaistu Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n tuloksellisuustarkastus kohdistui poliisin liikennevalvontaan, joka on osa poliisin liikenneturvallisuustyötä. Tarkastuksen tavoitteena oli selvittää, onko poliisin liikennevalvonta suunniteltu ja organisoitu siten, että sillä on edellytykset toimia tuloksellisesti.
3.1. Tarkastuskertomuksen mukaan liikenneturvallisuuden painoarvo on laskenut valtionhallinnossa Liikkuvan poliisin lakkauttamisen jälkeen
Tarkastuskertomuksen mukaan Suomi on sitoutunut yleiseurooppalaiseen tavoitteeseen puolittaa liikennekuolemien määrä ja parantaa liikenneturvallisuutta vuoteen 2020 mennessä. Suomessa liikenteessä kuolee vähemmän ihmisiä väestöön suhteutettuna kuin EU-maissa keskimäärin. Liikennekuolemien määrä on kuitenkin laskenut Suomessa vähemmän kuin niissä maissa, joissa perinteisesti liikennekuolemia on ollut vähemmän.
Tarkastuskertomuksen mukaan viimeisten viiden vuoden aikana moni toisistaan riippumaton kehityskulku on johtanut siihen, että liikenneturvallisuutta koskevaa valmistelutyötä on vähennetty eri puolilla valtionhallintoa. Liikenneturvallisuustyö on jäänyt akuutimpien ja näkyvämpien turvallisuusuhkien varjoon ja strategiset painotukset ovat kohdistuneet muualle. VTV:n mukaan pitkällä tähtäi-mellä tämä suunta ei edistä liikenneturvallisuudelle ja valvonnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista.
3.2. Tarkastuskertomuksen mukaan liikennevalvonnan resurssit ovat vähentyneet Liikkuvan poliisin lakkauttamisen jälkeen
Tarkastuskertomuksen mukaan poliisin liikennevalvontaan ja erityisesti raskaan liikenteen valvonnan resurssit ovat vähentyneet viime vuosina poliisitoimeen kohdistuneiden määrärahaleikkausten johdosta. Tämä näkyy VTV:n mukaan liikennevalvonnassa pienentyneinä henkilötyövuosimäärinä, näkyvän liikennevalvonnan vähentymisenä ja liikennesektorien käyttämisenä muihin tehtäviin. Liikennevalvonnan ohjaus ja koordinointi on tarkastuskertomuksen mukaan valtakunnallisella tasolla vähentynyt ja resursseihin sopeutettavien toimintatapojen kehittäminen liikennevalvonnassa on poliisilaitosten liikennesektoreiden vastuulla.
3.3. Tarkastuskertomuksen mukaan liikennevalvonnan strateginen ohjaus on vähentynyt Liikkuvan poliisin lakkauttamisen jälkeen
Tarkastuskertomuksen mukaan liikenneturvallisuudelle ja -valvonnalle ei ole laadittu vuoden 2015 jälkeen liikenne- ja viestintäministeriön ja sisäministeriön yhteisiä kehittämislinjauksia. Aiempaan periaatepäätökseen verrattuna liikennettä linjaavassa valtion periaatepäätöksessä (2016) on vain vähän poliisin liikennevalvontaa koskevia linjauksia, eikä sisäministeriöllä ole poliisin liikennevalvontastrategiaa eikä liikennevalvonnan kehittämisohjelmaa.
Tarkastuskertomuksen mukaan poliisin liikennevalvontaa ja liikenneturvallisuustyötä koskeva tulosohjaus on vähentynyt tarkastetulla ajanjaksolla. Osittain tämä on johtunut tulosohjauksen suuntaamisesta strategisempaan suuntaan, jolloin tulosohjauksella painotetaan hallitusohjelmassa mainittuja tai erityistä muutosta vaativia alueita. Tulosohjauksen periaatteet edellyttävät kuitenkin myös perustoiminnan tulosohjauksen hoitamista. Vuosittaiset valtakunnalliset liikennevalvonnan painopistealueet sovitaan Poliisihallituksen ja poliisilaitosten välisissä tuloskeskusteluissa. Tarkastuskertomuksen mukaan liikennevalvonnan tulosohjausta terävöittäisi se, että tulosohjausasiakirjoissa painotettaisiin liikennevalvonnan vaikuttavuutta.
Valtiontalouden tarkastusvirasto toteaa raportissaan myös sen, että liikennevalvontaa muuttaneen PORA III -uudistuksen vaikutuksista ei teetetty Eduskunnan hallintovaliokunnan edellyttämää ulkoista selvitystä. Selvityksen tekeminen oli annettu sisäministeriön poliisiosaston vastuulle, joka laiminlöi tehtävänsä.
- Poliisin reservi menetettiin Liikkuvan poliisin lakkauttamisen yhteydessä
Kun Liikkuva poliisi lakkautettiin vuoden 2013 lopussa, lakkautti päätös samalla poliisin reservin, joka vastasi mm. valtiovierailujen turvajärjestelyistä. Alkava EU:n puheenjohtajakausi tulee aiheuttamaan ongelmia poliisin henkilöstön siirtämisessä Helsinkiin tapahtumiin, joissa vaaditaan mittavia poliisivoimia, sillä poliisilaitosten täytyy kyetä vastaamaan omista tehtävistään myös EU puheenjohtajakaudella. Poliisin reservin palauttaminen on täysin välttämätöntä, sillä valtiovierailut ja muut korkeaa turvallisuustasoa vaativat kokoukset eivät saa heikentää maan kansalaisten turvallisuutta heidän omilla asuinalueillaan.
- Ammattitaitoisen liikenteen valvonnan palauttaminen maamme tiestölle edellyttää valtakunnallisen liikennepoliisin perustamista alkaneella eduskuntakaudella
Poliisin liikennevalvonnan tason palauttamiseksi liikenneturvallisuudelle asetettujen tavoitteiden edellyttävälle tasolle edellyttää nykyisen poliisin liikennevalvonnan hajautetun johdon lakkauttamista ja poliisin liikennevalvonnan siirtymistä yhden keskitetyn johdon alle.
Tästä asiasta olisi ehdottoman tärkeää saada maininta työnsä aloittavan hallituksen hallitusohjelmaan seuraavasti:
”Poliisin liikennevalvonnan tason ja laadun nostamiseksi liikenneturvallisuudelle asetettujen tavoitteiden edellyttävälle tasolle tulisi perustaa maamme poliisiorganisaatioon Keskusrikospoliisin ja Suojelupoliisin rinnalle oman keskitetyn johdon alla toimiva Valtakunnallinen liikennepoliisi, joka rakentuisi nykyisistä 11 poliisilaitokseen sijoitetuista liikennepoliisin joukoista. Kyseinen Valtakunnallinen liikennepoliisi toimisi samalla poliisin reservinä ja sen vastuulla olisi myös automaattisen liikennevalvonnan suunnittelu, kehittäminen ja johtaminen.”
- Pyydämme liikenteen, ammattiliikenteen ja liikenneturvallisuuden toimijoiden yhteisellä vetoomuksella kunnioittavasti tukea hankkeelle Valtakunnallisen liikennepoliisin perustamiseksi
Me allekirjoittaneet yhteisöt toivomme saavamme hankkeen taakse mahdollisimman laajan poliittisen kannatuksen. Olemme valmiita vahvasti tukemaan Valtakunnallisen liikennepoliisin perustamista koskevan kirjauksen saamista hallitusohjelmaan ja edesauttamaan kansanedustajien kattavan tuen tälle tärkeälle hankkeelle. Tarkoituksemme on informoida eduskuntaryhmiä asian tärkeydestä ja kiireellisyydestä.
Helsingissä 12.6.2019
Liikkuvan poliisin Perinneyhdistys
Jyrki Haapala, puheenjohtaja
ja vetoomuksessa mukana olevien muidenkin yhteisöjen asiamies
p. 040 867 9121
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry
Autoliikenteen Työnantajaliitto ry
Autoliitto ry
Liikennevakuutuskeskus
Rahtarit ry
Suomen kuljetus ja logistiikka SKAL ry
Taksiliitto ry