Liikkuvan Poliisin Perinneyhdistys LPPY on huolissaan automaattisen liikennevalvonnan tilasta Suomessa. Tämän vuoksi yhdistys on lähettänyt kirjeen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Rannelle 20.4.2026.  

Kirjeessä esitetään, että automaattista liikennevalvontaa pitäisi kehittää positiiviseen suuntaan ottamalla nykyistä enemmän mallia hyvästä liikenneturvallisuudestaan tunnetuista naapurimaistamme Norjasta ja Ruotsista. 

Hiljattain julkaistussa tarkastuskertomuksessaan Tieliikenteen turvallisuuden edistäminen (4/2026) myös Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on kiinnittänyt huomiota samaan asiaan. VTV:n mukaan Suomen automaattinen liikennevalvonta on tällä hetkellä tehoton, pirstaleinen ja organisatorisesti epäselvä. Keskeisiä ongelmia ovat monimutkainen työnjako poliisin, elinvoimakeskusten ja Fintraffic Tie Oy:n välillä sekä liikennevirhemaksujen käsittelyyn liittyvät ruuhkat, jotka ovat vähentäneet merkittävästi valvonnan suoritteita. 

Norja ja Ruotsi ovat organisoineet automaattisen liikennevalvonnan selkeästi ja keskitetysti. Statens Vegvesen Norjassa ja Trafikverket Ruotsissa vastaavat valvontajärjestelmien tekniikasta, ylläpidosta ja aineiston esikäsittelystä, kun taas poliisi keskittyy seuraamusten käsittelyyn ja täytäntöönpanoon. Tämä toimintatapa on osoittautunut toimivaksi ja tehokkaaksi. Mallia kannattaisi hakea siitä.  

Norjassa erityisesti myös keskinopeusvalvonta on tuottanut tehokkuudestaan vahvaa tutkimusnäyttöä. Valvotuilla tieosuuksilla henkilövahinkojen määrä on vähentynyt noin 50 prosenttia ja loukkaantumiseen johtavat onnettomuudet ovat vähentyneet 20–26 prosenttia. Vaikutukset ovat kansainvälisesti vertailtuna erittäin merkittäviä. Ne osoittavat, että hyvin suunnitellulla ja keskitetysti johdetulla automaattisella valvonnalla voidaan liikenneturvallisuutta parantaa merkittävästi. Automaattisen keskinopeusvalvonnan käyttöönottoa tulisi vakavasti harkita.  

Väylävirasto voisi olla vastuussa kaikesta automaattivalvonnan tekniikasta kuten kameratekniikasta, tolpista ja kaapeloinneista, huollosta ja järjestelmäinfrastruktuurista sekä kameraverkon investointiohjelmasta. Poliisin vastuulle jäisivät kuvatulkinta, kuljettajan tunnistaminen ja seuraamukset. Näin ollen tekninen vastuu siirtyisi kokonaan pois poliisilta, mikä vapauttaisi operatiivisia resursseja muuhun käyttöön.

VTV on havainnut, että Suomessa suuri osa tolpista on tyhjiä. Se ei voi olla vaikuttamatta valvontaan heikentävästi, koska sekä kiinnijäämisriski että vaikuttavuus pienenevät. Esimerkiksi Ruotsissa kaikissa pylväissä on kamera valmiina käyttöön. Se lieneekin keskeinen selittäjä sikäläisen järjestelmän tehokkuuteen. VTV:n mukaan kamerat ovat Suomessa myös vajaakäytöllä, koska niitä joudutaan sammuttamaan käsittelyruuhkien takia. Ruotsissa järjestelmä on mitoitettu siten, että valvonta on jatkuvaa.

LPPY kertoi näkemyksenään ministerille, että automaattisen liikennevalvonnan vaikuttavuutta voitaisiin merkittävästi parantaa, jos vastuunjakoa eri toimijoiden kesken selkeytettäisiin ja vähiä resursseja ohjattaisiin oikeisiin paikkoihin. Väyläviraston tekninen vastuu ja poliisin sanktiointivastuu muodostaisivat toimivan mallin.