Liikkuvan Poliisin Perinneyhdistys LPPY on huolissaan automaattisen liikennevalvonnan tilasta Suomessa. Tämän vuoksi yhdistys on lähettänyt kirjeen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Rannelle 20.4.2026.  

Kirjeessä esitetään, että automaattista liikennevalvontaa pitäisi kehittää positiiviseen suuntaan ottamalla nykyistä enemmän mallia hyvästä liikenneturvallisuudestaan tunnetuista naapurimaistamme Norjasta ja Ruotsista. 

Hiljattain julkaistussa tarkastuskertomuksessaan Tieliikenteen turvallisuuden edistäminen (4/2026) myös Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on kiinnittänyt huomiota samaan asiaan. VTV:n mukaan Suomen automaattinen liikennevalvonta on tällä hetkellä tehoton, pirstaleinen ja organisatorisesti epäselvä. Keskeisiä ongelmia ovat monimutkainen työnjako poliisin, elinvoimakeskusten ja Fintraffic Tie Oy:n välillä sekä liikennevirhemaksujen käsittelyyn liittyvät ruuhkat, jotka ovat vähentäneet merkittävästi valvonnan suoritteita. 

Norja ja Ruotsi ovat organisoineet automaattisen liikennevalvonnan selkeästi ja keskitetysti. Statens Vegvesen Norjassa ja Trafikverket Ruotsissa vastaavat valvontajärjestelmien tekniikasta, ylläpidosta ja aineiston esikäsittelystä, kun taas poliisi keskittyy seuraamusten käsittelyyn ja täytäntöönpanoon. Tämä toimintatapa on osoittautunut toimivaksi ja tehokkaaksi. Mallia kannattaisi hakea siitä.  

Norjassa erityisesti myös keskinopeusvalvonta on tuottanut tehokkuudestaan vahvaa tutkimusnäyttöä. Valvotuilla tieosuuksilla henkilövahinkojen määrä on vähentynyt noin 50 prosenttia ja loukkaantumiseen johtavat onnettomuudet ovat vähentyneet 20–26 prosenttia. Vaikutukset ovat kansainvälisesti vertailtuna erittäin merkittäviä. Ne osoittavat, että hyvin suunnitellulla ja keskitetysti johdetulla automaattisella valvonnalla voidaan liikenneturvallisuutta parantaa merkittävästi. Automaattisen keskinopeusvalvonnan käyttöönottoa tulisi vakavasti harkita.  

Väylävirasto voisi olla vastuussa kaikesta automaattivalvonnan tekniikasta kuten kameratekniikasta, tolpista ja kaapeloinneista, huollosta ja järjestelmäinfrastruktuurista sekä kameraverkon investointiohjelmasta. Poliisin vastuulle jäisivät kuvatulkinta, kuljettajan tunnistaminen ja seuraamukset. Näin ollen tekninen vastuu siirtyisi kokonaan pois poliisilta, mikä vapauttaisi operatiivisia resursseja muuhun käyttöön.

VTV on havainnut, että Suomessa suuri osa tolpista on tyhjiä. Se ei voi olla vaikuttamatta valvontaan heikentävästi, koska sekä kiinnijäämisriski että vaikuttavuus pienenevät. Esimerkiksi Ruotsissa kaikissa pylväissä on kamera valmiina käyttöön. Se lieneekin keskeinen selittäjä sikäläisen järjestelmän tehokkuuteen. VTV:n mukaan kamerat ovat Suomessa myös vajaakäytöllä, koska niitä joudutaan sammuttamaan käsittelyruuhkien takia. Ruotsissa järjestelmä on mitoitettu siten, että valvonta on jatkuvaa.

LPPY kertoi näkemyksenään ministerille, että automaattisen liikennevalvonnan vaikuttavuutta voitaisiin merkittävästi parantaa, jos vastuunjakoa eri toimijoiden kesken selkeytettäisiin ja vähiä resursseja ohjattaisiin oikeisiin paikkoihin. Väyläviraston tekninen vastuu ja poliisin sanktiointivastuu muodostaisivat toimivan mallin. 

Yhdistyksemme on syyskuussa 2026 lähettänyt myös eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle kirjeen automaattisen liikennevalvonnan kehittämiseksi. Toteamme siinä, että liikenne- ja viestintävaliokunnalla on ollut merkittävä ja historiallinen rooli suomalaisen automaattisen nopeusvalvonnan synnyssä. Valiokunta oli aikanaan keskeinen toimija, kun Suomeen luotiin edellytykset automaattisen nopeusvalvonnan käyttöönotolle ja siihen tarvittaville lainsäädännöllisille muutoksille. Juuri eduskunnan tahtotilan ansiosta automaattinen nopeusvalvonta voitiin ottaa käyttöön liikenneturvallisuuden parantamiseksi.

Nyt yli kolme vuosikymmentä myöhemmin olisi perusteltua, että valiokunta arvioisi järjestelmän uudistamistarpeita ja loisi edellytykset sen kehittämiselle vastaamaan nykyisiä liikenneturvallisuushaasteita. Suositeltavaa olisi ottaa mallia naapurimaidemme Ruotsin ja Norjan käytännöistä. 

Esityksemme on kiteytetysti seuraava: 

• Perustetaan valtakunnallinen automaattisen nopeusvalvonnan yhteistyö- ja ohjausmalli poliisin, teistä ja kaduista vastaavien viranomaisten ja oikeusprosessin viranomaisten välille.
• Määritellään tien- ja kadunpitäjille sekä alueellisille elinvoimakeskuksille selkeä vastuu yleisen tie- ja katuverkon kiinteän kameravalvonnan teknisestä toteutuksesta, ylläpidosta ja kehittämisestä.
• Varmistetaan, että siirtyvien tehtävien hoitamiseen järjestetään myös niiden edellyttämät rahoitusresurssit; muuten toiminnan kehittäminen ei ole mahdollista.
• Säilytetään poliisilla rikkomusten tutkinta, seuraamusprosessin käynnistäminen ja kuljettajavastuun selvittäminen sekä kenttävalvonta. 
• Käynnistetään keskinopeusvalvonnan säädös- ja pilottivaihe riskiperusteisesti valituilla tiejaksoilla.
• Vahvistetaan näkyvää ja ennakoivaa viestintää: valvontakohteet valitaan turvallisuusperusteisesti, ne merkitään selkeästi ja niiden tavoitteet perustellaan avoimesti.
• Määritellään järjestelmälle vaikuttavuusmittarit, joissa painottuvat turvallinen nopeustaso, vakavien onnettomuuksien väheneminen, järjestelmän tekninen toimintavarmuus ja kansalaisten luottamus.

Jos Suomi aikoo saavuttaa kansalliset ja eurooppalaiset liikenneturvallisuustavoitteet, automaattisen nopeusvalvonnan uudistaminen on yhdistyksemme käsityksen mukaan välttämätöntä. Valvontaa olisi viisasta kehittää teknisesti, organisatorisesti ja viestinnällisesti samaan suuntaan kuin muissa Pohjoismaissa.

Ehdottamamme uudistus ei tarkoita poliisin roolin heikentämistä, vaan viranomaisvastuiden selkeyttämistä. Poliisi on jatkossakin lainvalvonnan ja seuraamusprosessin keskeinen viranomainen. Teiden ja katujen rakentamisesta ja ylläpidosta vastaavat viranomaiset muodostavat puolestaan luontevan vastuutahon valvonnan tekniselle infrastruktuurille, koska niillä on kokonaisvastuu tieverkon turvallisuudesta, liikenteen ohjauksesta ja liikennejärjestelmän pitkäjänteisestä kehittämisestä.