Liikkuvan poliisin Perinneyhdistys 29.1.2020
Liikenne- ja Viestintäministeri
Timo Harakka
Arvoisa Ministeri
Haluamme tuoda ministerin tiedoksi seuraavia asioita, joilla on erityinen merkitys maamme liikenneturvallisuuteen ja sen kehittymiseen nykyistä parempaa suuntaan.
- Ammattitaitoisen liikennevalvonnan palauttaminen tiestölle
Haluamme tuoda teille arvoisa ministeri vakavan huolemme poliisin ammattitaitoisen liikennevalvonnan merkittävästä vähentymisestä maamme tieliikenteessä.
Liikkuvan poliisin lakkauttamisen jälkeen poliisin liikennevalvonta on vähentynyt merkittävästi lukuun ottamatta automaattista nopeusvalvontaa. Todellisuudessa poliisin liikennevalvontaan osoitetut lisäresurssit on osoitettu vain automaattisen valvonnan lisäämiseen tiestöllä. Erityisesti raskaan liikenteen valvonta uhkaa näivettyä, koska raskaan liikenteen valvontaan vaadittava ammattitaito on yksinkertaisesti katoamassa. Poliisin liikennevalvonnan taso maan eri osissa vaihtelee merkittävästi, koska eri poliisilaitokset linjaavat valvonnan tarpeen ja strategian yksilöllisesti omien näkemystensä mukaisesti.
Tilanne näkyy jo liikennekäyttäytymisessä, kun autoilijat ja raskas liikenne ovat havainneet valvonnan vähentyneen merkittävästi erityisesti maanteillä. Liikenneturvallisuuden pitkään jatkunut positiivinen kehitys on pysähtynyt ja olemme jäämässä pahasti jälkeen asettamistamme tavoitteista.
Liikkuvan poliisin erikoisosaaminen näkyi aikanaan tavanomaisen nopeus- ja ajokuntovalvonnan ohella mm. ammattiliikenteen ajoaika-, kuormitus- ja teknisen kunnon valvonnassa sekä kaksipyöräisten ajoneuvojen kunnon ja rakennemuutosten valvonnassa. Nimenomaan Liikkuva poliisi valvoi ja esti myös harmaan talouden rikoksia liikenteessä. Sillä oli samoin erikoisosaamista myös liikenteessä selvästi lisääntyneen riskin, ajoterveyden toteamisen suhteen.
Liikkuva poliisi teki myös pitkäjänteisesti työtä valvontamenetelmien ja -laitteiden kehittämisessä sekä liikenneturvallisuustutkimuksen tulosten hyödyntämisessä. Liikkuvan poliisin ammattitaito toi sen aikakaudella vahvaa lisäarvoa myös liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntatyöhön.
Liikenteen valvonta on hektisesti muuttuva erikoisala, jossa teknisten valvontamahdollisuuksien kehitys- ja tutkimustyön sekä tulosten hyödyntämisen pitäisi olla jatkuvaa ja koordinoitua. Toimijoiden on tunnettava myös ajoneuvotekniikkaa, tietekniikkaa, harmaan talouden tutkintaa ja ajoterveyden ongelmia. Käytännössä tämän kaiken hallitseminen ei nykyisessä hajautetussa mallissa ole yksinkertaisesti mahdollista muiden paikallisluonteisten poliisitöiden ohella. Liikenteen valvonta edellyttää jatkuvaa keskittymistä koulutus-, tutkimus- ja kehitystyöhön sekä osaavan vertaistukiverkoston.
Liikkuva poliisi oli myös kansainvälisesti hyvin verkottunut ja arvostettu toimija. Näin se pääsi vaihtamaan tietoa eri maiden parhaista käytännöistä sekä viimeisimmistä teknisistä ja taktisista kehityshypyistä. Euroopan laajuiset verkostot ja markkinat mahdollistivat lisäksi sen, että laitevalmistajat saatiin kiinnostumaan kehitystyöstä ja -hankkeista, joissa Suomi yksinään ei olisi riittävän houkutteleva kumppani.
Liikennevalvontaan erikoistuneen Liikkuvan poliisin lakkauttamisella saavutettavaksi hallintokulusäästöksi arvioitiin kuusi miljoonaa euroa poliisin hallintorakenteen kehittämishankkeen PORA 3:n yhteydessä. Liikenneviraston ”Tieliikenteen ajokustannusten laskenta 2010” -ohjeen mukaan yhden liikennekuoleman kustannus yhteiskunnalle on 2,364 miljoonaa euroa. Tehokkaalla, vaikkapa turvalaitteiden käyttöön kohdistetulla liikennevalvonnalla estetyt kolme liikennekuolemaa olisivat tuoneet nopeassa tahdissa takaisin poliisin hallintomuutoksessa haetun taloudellisen säästön. Harmaan talouden arvoksi tavaraliikenteessä voidaan puolestaan laskea noin 500 miljoonaa euroa eli kyseinen poliisihallinnon oletettu säästö lähes satakertaisena.
Tärkeää on huomioida myös se, että tien päällä tehtävällä ammattitaitoisella valvonnalla voidaan puuttua rattijuopumuksiin, ylinopeuksiin ja muuhun piittaamattomuuteen aina ajoneuvojen teknisiin vikoihin asti. Kuolemaan johtaneiden moottoriajoneuvo-onnettomuuksien aiheuttajakuljettajista melkein puolet ajaa humalassa (yli puoli promillea) tai ylinopeutta (yli 10 km/h).
Kaikkiaan liikennekuolemissa hävitään vuosittain noin 600 miljoonaa euroa, minkä päälle tulevat vammautumisista aiheutuvat raskaat kulut. Yhteiskunnassa todellisia säästöjä haettaessa ammattitaitoisen ja tehokkaan Liikkuvan poliisin lakkauttamisen sijaan olisi tullut pikemminkin pohtia nykyisen järjestelmän edelleen kehittämistä. Pitkäjänteisellä liikennevalvonnan parantamisella saavutettavissa oleva kokonaissäästö olisi todellisuudessa ollut merkittävästi suurempi kuin asiaan vihkiytyneen poliisin erikoisyksikön lakkauttamisella haettu lyhytnäköinen hallintokulu, jonka todellisesta säätymisestä poliisin hallintouudistuksessa (PORA 3) ei ole mitään konkreettista näyttöä.
Toukokuussa 2019 julkaistu Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n tuloksellisuustarkastus kohdistui poliisin liikennevalvontaan. Tarkastuksen tavoitteena oli selvittää sitä, onko poliisin liikennevalvonta suunniteltu ja organisoitu siten, että sillä on edellytykset toimia tuloksellisesti. Tarkastuskertomuksen mukaan liikenneturvallisuuden painoarvo on laskenut valtionhallinnossa liikkuvan poliisin lakkauttamisen jälkeen. Suomi on sitoutunut yleiseurooppalaiseen tavoitteeseen puolittaa liikennekuolemien määrä ja parantaa liikenneturvallisuutta vuoteen 2020 mennessä. Suomessa liikenteessä kuolee vähemmän ihmisiä väestöön suhteutettuna kuin EU-maissa keskimäärin. Liikennekuolemien määrä on kuitenkin laskenut Suomessa vähemmän kuin niissä maissa, joissa perinteisesti liikennekuolemia on ollut vähemmän.
Tarkastuskertomuksen mukaan viimeisten viiden vuoden aikana moni toisistaan riippumaton kehityskulku on johtanut siihen, että liikenneturvallisuutta koskevaa valmistelutyötä on vähennetty eri puolilla valtionhallintoa. Liikenneturvallisuustyö on jäänyt akuutimpien ja näkyvämpien turvallisuusuhkien varjoon ja strategiset painotukset ovat kohdistuneet muualle. VTV:n mukaan pitkällä tähtäimellä tämä suunta ei edistä liikenneturvallisuudelle ja valvonnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista.
Tarkastuskertomuksen mukaan poliisin liikennevalvontaan ja erityisesti raskaan liikenteen valvonnan resurssit ovat vähentyneet viime vuosina poliisitoimeen kohdistuneiden määrärahaleikkausten johdosta. Tämä näkyy VTV:n mukaan liikennevalvonnassa pienentyneinä henkilötyövuosimäärinä, näkyvän liikennevalvonnan vähentymisenä ja liikennesektorien käyttämisenä muihin tehtäviin. Liikennevalvonnan ohjaus ja koordinointi on tarkastuskertomuksen mukaan valtakunnallisella tasolla vähentynyt ja resursseihin sopeutettavien toimintatapojen kehittäminen liikennevalvonnassa on poliisilaitosten liikennesektoreiden vastuulla.
Tarkastuskertomuksen mukaan liikenneturvallisuudelle ja -valvonnalle ei ole laadittu vuoden 2015 jälkeen liikenne- ja viestintäministeriön ja sisäministeriön yhteisiä kehittämislinjauksia. Aiempaan periaatepäätökseen verrattuna liikennettä linjaavassa valtion periaatepäätöksessä (2016) on vain vähän poliisin liikennevalvontaa koskevia linjauksia, eikä sisäministeriöllä ole poliisin liikennevalvontastrategiaa eikä liikennevalvonnan kehittämisohjelmaa.
Valtiontalouden tarkastusvirasto toteaa raportissaan myös sen, että liikennevalvontaa muuttaneen PORA III -uudistuksen vaikutuksista ei teetetty Eduskunnan hallintovaliokunnan edellyttämää ulkoista selvitystä. Selvityksen tekeminen oli annettu sisäministeriön poliisiosaston vastuulle, joka laiminlöi tehtävänsä.
Kun Liikkuva poliisi lakkautettiin vuoden 2013 lopussa, lakkautti päätös samalla poliisin reservin, joka vastasi mm. valtiovierailujen turvajärjestelyistä.
Olemme täysin vakuuttuneita siitä, että nykyinen poliisiorganisaatio ei kykene palauttamaan poliisin ammattitaitoista liikennevalvontaa maamme tiestölle. Tosiasiassa poliisin liikennevalvonnan tason palauttamiseksi liikenneturvallisuudelle asetettujen tavoitteiden edellyttävälle tasolle edellyttää nykyisen poliisin liikennevalvonnan hajautetun johdon lakkauttamista ja poliisin liikennevalvonnan siirtymistä yhden keskitetyn johdon alle.
Kansallisen liikennepoliisin perustaminen olisi tässä vaiheessa mahdollisuus tehdä ilman merkittäviä kustannuksia. Nykyiset liikennepoliisin yksiköt 11 poliisilaitoksessa muodostaisivat uuden Kansallisen Liikennepoliisin kenttähenkilöstön. Kyseisillä yksiköillä on jo nyt henkilöstön toimi- ja sosiaalitilat ja valvontakalusto poliisilaitoksissa. Uuden Kansallisen Liikennepoliisin johdon virat ovat poliisihallituksessa sen liikenneyksikössä, sillä Kansallisen liikennepoliisin perustamisen jälkeen ei poliisihallituksessa enää tarvita nykyisen kaltaista henkilömäärää johtamaan poliisin liikennevalvontaa. Poliisihallituksesta siirrettävillä viroilla muodostettaisiin uuden Kansallisen Liikennepoliisin johto, mikä sijoittuisi nykyisiin Malmin poliisiaseman tiloihin, jossa Liikkuvan poliisin johto viimeiseksi oli olemassa olonsa aikana.
Nykyinen poliisin Liikenneturvallisuuskeskus Malmilla siirrettäisiin henkilöstöineen uuden Valtakunnalliseen Liikennepoliisin, jolloin kyseisessä yksikössä olevan analyysihenkilöstö muodostaisi Kansallisen Liikennepoliisin analyysiyksikön. Samalla myös koko poliisin valtakunnallinen liikennetiedotus olisi Kansallisen Liikennepoliisin vastuulla. Kyseisen toimenpiteen seurauksena poliisin erityisosaamista vaativa liikennevalvonta ja myös automaattinen liikennevalvonta olisi yhden johdon alaisuudessa.
Kansallinen Liikennepoliisi tulisi perustaa SUPO:n rinnalle SM:n alaisuuteen, jolloin Sisäministeriö toimisi Kansallisen Liikennepoliisin esimiesvirastona. Sen sijaan 11 itsenäisen poliisilaitoksen valvonta- ja hälytoimintayksiköiden liikennevalvonnan tulosohjaus säilyisi poliisihallituksella osana poliisilaitosten tulosohjausta.
Esitämme tielle arvoisa ministeri, että nykyinen hallitus ryhtyy välittömiin toimiin Kansallisen Liikennepoliisin perustamiseksi ja poliisin ammattitaitoisen liikennevalvonnan palauttamiseksi maamme tiestölle.
- Tieliikennelain uudistushanke
Haluamme esittää teille arvoisa ministeri vakavan huolemme siitä, että maamme tieliikenteen toimintaa ohjaavan tieliikennelain uudistus uhkaa epäonnistua lain valmisteluun liittyvän liiallisen kiireen myötä. Viimeisessä lausunnolla olleessa lakiesityksessä oli merkittäviä puutteita, jotka tulee ehdottomasti korjata ennen lain voimaantuloa kesällä 2020.
Vakavimpina puutteena uudessa lausunnolla olleessa tieliikennelaissa pidämme sitä, että uuden liikennevirhemaksun soveltamisala päättyy 20 km/h ylinopeuteen. Liikennevirhemaksun soveltamisalaa tulee ehdottomasti nostaa nykyisestä 20 km/ h nopeusylityksestä 30 km/h:ssa. Tämä muutos on välttämätön, sillä uusi tieliikennelaki ei sisällä rangaistussäännöstä vähäistä vaaraa aiheuttavista liikennerikkomuksista. Näin ollen 21 km/h ylinopeudesta tulisi käyttää RL 23 luvun 1§:n 3 momentin rangaistussäännöstä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Tämä ei ole käytännössä mahdollista, koska KO:n päätöksen mukaan kyseistä säännöstä ei voida soveltaa vähäistä vaaraa aiheuttaviin liikennerikkomuksiin, joiksi nykyinen poliisin sakko-ohje määrittelee 21 km/h – 29 km/h ylinopeudet. Mikäli liikennevirhemaksun soveltamisalaa ei nosteta edellä mainittuun 30 km/h ylinopeuteen, ei poliisilla ole mahdollisuutta määrätä rangaistusta kuljettajalle normaaleissa ajo-olosuhteissa ajetusta 21 km/h -29 km/h ylinopeudesta. Tämä olisi täydellinen katastrofi poliisin liikennevalvonnalla ja rangaistusjärjestelmän uskottavuudelle.
Katsomme myös uuteen tieliikennelakiin kirjatun ennakointivelvollisuuden olevan erittäin tulkinnallinen säännös, mikä tulee kuormittamaan tarpeettomasti poliisin esitutkintaa, vaikeuttamaan syyttäjien syyteharkintaa ja aiheuttamaan oikeuslaitoksen tarpeetonta kuormittumista. Katsomme, että kyseinen pykälä tulisi kokonaan poistaa uudesta tieliikennelaista ja jättää lakiin siellä oleva tieliikenteen luottamusperiaate, jolla selvennetään tienkäyttäjien välisiä pelisääntöjä erityisesti väistämistilanteissa ja samalla myös liikenteen sujuvuus lisääntyy.
Katsomme myös, että uudessa tieliikennelaissa poliisille, rajavartiomiehelle ja tullimiehelle annettu oikeus estää alle 0,5 promillen alkoholista aiheutuvasta humalatilassa ajaneen moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajan ajaminen ei ole lakiin kirjattava säännös, koska alle 0,5 promillen humalatilassa ajanut kuljettaja ei ole syyllistynyt pääsääntöisesti mihinkään rikokseen. Säännös on sisällöltään epäselvä ja liian tulkinnallinen ja lisäksi poliisin, rajavartioston ja tullin virkamiesten valjastaminen vahtimaan rikokseen syyllistymättömän kuljettajan uudelleen ajoon lähtöä ei ole tarkoituksen mukaista. Lisäksi on epäselvää, mihin rikokseen kuljettajan, joka lähtee ajamaan autoa ilman virkamiehen lupaa, voidaan katsoa syyllistyneen?
- Automaattisen liikennevalvonnan asettamisohjetta laativan työryhmän työskentely
Haluamme välittää teille arvoisa ministeri vakavan huolemme Väyläviraston johtaman automaattisen liikennevalvonnan asettamisohjetta valmistelevan työryhmän kyvystä valmistella ohje, millä muutetaan erityisesti nykyistä automaattista nopeusvalvontaa ylinopeuksia ennalta estäväksi nykyisen sakotuslinjan sijaan.
Olemme vaatineet työryhmää huomioimaan sen, että Norjassa automaattisen liikennevalvonnan asettamisohje on tarkkaan harkittu ja se soveltuisi oman maamme ohjeeksi erittäin hyvin. Olemme vaatineet työryhmää kirjaamaan ohjeeseen selkeästi myös sen, että jokaisesta automaattisesta nopeusvalvontapisteestä tulee aina ilmoittaa tienkäyttäjille erillisellä liikennemerkillä, valvottava nopeusrajoitus on ilmoitettava ennen valvontapistettä ja itse nopeusvalvontapisteen kamerakaappi tulee värittää yhtenäisellä neon värillä sen havaittavuuden lisäämiseksi. Saamiemme tietojen mukaan erityisesti väyläviraston ja poliisin käsitykset valvontapisteestä ilmoittamisesta, valvottavasta nopeusrajoituksen ilmoittamisesta ja valvontapisteen kamerakaapin värittämisestä eivät vastaa omaa käsitystämme ohjeeseen/määräykseen kirjattavista asioista.
Pyydämme teiltä arvoisa ministeri tukea omille tavoitteillemme lisätä automaattisen liikennevalvonnan näkyvyyttä, jolloin kyseisen valvonnan tavoitteeksi muodostuisi selkeästi ylinopeuksien ennalta estäminen. Pyydämme teiltä tukea myös siihen, että laadittava ohje/määräys määrittelee selkeästi kameravalvonnan asettamisperusteet, sillä nykyisten automaattisten nopeusvalvontakameroiden asettamisohje on ollut niin väljä, että valvontapisteitä on sijoitettu tiestölle virkamiesten omien mieltymysten mukaan jopa sellaisiin paikkoihin, missä niiden ei liikenneturvallisuusperusteilla tulisi olla. Katsomme, että automaattisen kamaravalvonnan sijoittamisella riittävän hyvin perusteltuihin paikkoihin tiellä lisätään myös automaattisen kameravalvonnan vaikuttavuutta teiden liikenneturvallisuuteen ja myös valvonnan hyväksyttävyyttä tienkäyttäjien keskuudessa.
Pyydämme mahdollisuutta selventää edellä mainittuja asiakokonaisuuksia teille arvoisa ministeri henkilökohtaisessa tapaamisessa.
Helsingissä 29.1.2020
Jyrki Haapala Marko Piirainen Risto Tuori
Puheenjohtaja Puheenjohtaja Puheenjohtaja
Liikkuvan poliisin Auto- ja kuljetusalan Liikenneoikeusyhdistys ry
Perinneyhdistys ry Työntekijäliitto ry