Arvoisa LPPY:n jäsenistö!
Yhdistyksen kevät ja kesä Koronan kurituksessa
Vuoden 2020 toimintaa on varjostanut vahvasti Korona epidemia, jonka seurauksena siirsimme yhdistyksen vuosikokouksen keväältä 2020 syksyyn 2020. Vuosikokous pidettiin lopulta 4.8.2020 SKAL:n tiloissa. Korona on tietenkin vaikuttanut jonkin verran myös hallituksen kokouksiin, mutta kaikesta huolimatta hallitus on pystynyt kokoontumaan aikataululla, mikä on varmistanut yhdistyksen asioiden asianmukaisen hoitamisen. Edellinen jäsenkirje on lähetetty jäsenistölle syksyllä 2019, joten keskityn tässä jäsenkirjeessä yhdistyksen toimintaan vuoden 2019 syksystä vuoden 2020 syksyyn.
Yhdistyksen toiminta ennen Koronaa ja Koronan aikana.
1. Yleistä.
Liikkuvan poliisin Perinneyhdistyksen kuudes (6) virallinen toimintavuosi on ollut toiminnallisesti näkyvä ja jopa erittäin kiireinen, sillä yhdistys joutui nousemaan edelleen esiin edellisten vuoisen tapaan mediassa useaan otteeseen toteamalla sen, että poliisihallinnon tavoite lisätä ajonopeuksien automaattivalvontaa jopa merkittävästi johtaa pahimmillaan siihen, että sen seurauksena muu poliisin liikennevalvonta köyhtyy ja samalla liikenteen todelliset riskit jäävät liian vähälle valvonnalle. Olemme olleet yhdistyksessä huolissaan siitä, että joka ikinen vuosi nykyiseen pistevalvontaan sijoitetaan miljoonia euroja ja poliisihallitukselta näyttää puuttuvan tahtotila kehittää automaattista nopeusvalvontaa keskinopeusmittauksen suuntaan erityisesti vaarallisilla tieosuuksilla. Jouduimme vieläkin kuluneen toimintavuoden aikana useaan otteeseen puolustamaan ja perustelemaan julkisuudessa kantaamme mediassa sekä Poliisihallituksen virkamiehille että myös poliisin Liikenneturvallisuuskeskuksen johdolle, jotka korostivat omissa lausunnoissaan nykyisen automaattivalvonnan tehokkuutta jopa täysin perusteettomilla argumenteilla.
Vaikutimme vuoden 2019 lopulla vahvasti siihen, että Väyläviraston johtama työryhmä aloitti toimintansa laatiakseen maahamme yhtenäisen ohjeen automaattisen liikennevalvonnan asettamisperusteista. Työryhmän virallinen nimi on ”Automaattisen liikennevalvonnan asettamisohjetta valmisteleva työryhmä”. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut Väyläviraston Aulikki Forsberg ja palaan tämän työryhmän työskentelyyn myöhemmin tässä jäsenkirjeessä.
Ammattikuljettajien ja yleisen kansalaispalautteen perusteella erityisesti pääteiden ammattimainen raskaanliikennevalvonta on edelleen määrällisesti ja laadullisesti vähentynyt. Edellä mainittua havaintoa tukevat myös poliisihallituksen omat tilastot raskaanliikenteen valvonnan määrästä. Kiinnitimme kyseiseen asiaan huomiomme useaan otteeseen toimintavuoden aikana eri tilaisuuksissa, kirjallisissa dokumenteissa ja sosiaalisessa Mediassa. Kannanottoamme raskaanliikenteen valvonnan tarpeesta tiellä tukivat merkittävästi mm. SKAL ja AKT, joiden tavoitteet raskaanliikenteen valvonnan osalta yhtyvät täydellisesti yhdistyksen tavoitteisiin.
Vuoden 2019 aikana saimme viimein käyttöömme Valtiontalouden Tarkastusviraston raportin poliisin liikennevalvonnan tilasta. Pääsimme useaan otteeseen eri tilaisuuksissa kiittämään kyseisen raportin tehnyttä Valtiontalouden tarkastusviraston ylitarkastajaa Katri Lampea hänen erinomaisesta ja määrätietoisesta työstään raportin laatimisessa. Kyseinen raportti osoitti selkeästi sen, että Liikkuvan poliisin lakkauttamisen seurauksena poliisin organisaatio ei ole kyennyt säilyttämään poliisin liikennevalvonnan laatu ja määrää sillä tasolla, mitä siltä edellytettiin valtioneuvoston taholta. Raportti osoitti myös poliisin liikennevalvonnan valtakunnallisen ohjaustoiminnan loppuneen LP:n lakkauttamiseen ja mikä huolestuttavinta raportissa oli, raportin mukaan poliisin liikennevalvonnan arvostus on romahtanut LP:n lakkauttamisen jälkeen. Raportin eräs hälyttävä havainto oli myös se, että Sisäasiainministeriön poliisiosasto laiminlöi PORA: 3:n yhteydessä Valtioneuvoston asettaman vaatimuksen tehdä puolueeton tutkimus PORA 3:n tavoitteiden toteutumisesta. Valtiotalouden tarkastusviraston raportin mukaan tällaista laiminlyöntiä ei ollut tapahtunut koskaan aiemmin. Raportti on siis korutonta kertomaa siitä, että kaikki ne kauhuskenaariot ovat toteutuneet, jotka mm. LP:n johto julkisti ennen lakkauttamistaan. Yhdistys tulee hyödyntämään VTV:n raporttia Kansallisen Liikennepoliisin perustamisprojektissa, mikä jatkuu vahvasti vuoden 2020 – 2021 aikana. Raportin voitte lukea osoitteesta www.vtv.fi.
Tavoitteemme kameravalvonnan näkyvyyden lisäämisestä sai edelleen selkeästi kannatusta laajalta taholta ja näyttää siltä, että hanke kameravalvonnan näkyvyyden lisäämisestä etenee edelleen. Yhdistys tulee valvomaan ja vahtimaan, että kyseinen asia tullaan kirjaamaan selkeästi esiin automaattisen kameravalvonnan asettamista koskevassa ohjeessa/määräyksessä.
Lähestyimme toimintakaudella useaan otteeseen kirjallisesti sekä poliisihallitusta, että myös ministeriöitä esittämällä selkeitä parannuksia poliisin toimintaan liikenneturvallisuuden osa-alueella. Pyrimme myös siihen, että sekä poliisihallitukselle että myös sisäasiainministeriölle lähettämiämme kannanottoja ja aloitteita seurasi myös lehdistötiedote samasta asiasta.
Lähestyimme Sisäministeriötä, Oikeusministeriötä ja Liikenne- ja Viestintäministeriötä vuoden 2019 lopulla aloitteella, mikä koski verikokeen ottamista kuljettajista aina kun kuljettaja on epäiltynä kuolemaan tai vakavaan loukkaantumiseen johtaneessa liikenneonnettomuudessa, jotta kuljettajien osalla selvitettäisiin aina se, onko kuljettaja käyttänyt ajokykyyn vaikuttavia lääkeaineita tai päihteitä, jotka eivät käy ilmi puhalluskokeessa tai sylkikokeessa. Verikoe tulisi yhdistyksen mukaan ottaa myös kuljettajista, jotka ovat epäiltynä vamman tuottamiseen. Edellä mainittu toimenpide edellyttäisi pakkokeinolain 9 luvun 2 §:n sisällön muuttamista. Esitimme samalla poliisihallitukselle, että poliisihallinnon tulisi ohjeistaa poliisi selvittämään nykyistä useammin myös esim. törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen epäiltyjen kuljettajien ajokykyyn vaikuttavien lääkeaineiden vaikutus kuljettajan ajokykyyn ja muuta liikennettä törkeällä tavalla vaarantavaan ajotapaan.
Sisäministeriö kiitti yhdistystä esityksestä ja totesi asian edellyttävän pakkokeinolain muuttamista, mikä kuuluu Oikeusministeriön toimialaan. Prosessia jatketaan vuoden 2020 aikana Oikeusministeriön suuntaan.
Kannoimme vuoden 2019 lopulla suurta huolta Tieliikennelain kokonaisuudistuksesta, sillä 1.6 2020 voimaan tulevassa laissa oli havaittavissa merkittäviä epäkohtia, joista raportoimme omassa lausunnossamme mm. liikenne- ja viestintäministeriöön. Viimeisellä lausuntokierroksella kutsuimme yhteisen pöydän ääreen merkittävän määrän yhteistyökumppaneitamme ja sovimme niistä asioista, joista kaikista kiinnitämme huomiota viimeisissä lausunnoissamme 1.6.2020 voimaan tulleeseen tieliikennelakiin. Olimme sopineet yhdessä sidosryhmien kanssa, että luovutamme ennen uuden tieliikennelain voimaan tuloa Liikenne- ja Viestintäministeri Harakalle kirjeen, jossa kerromme hänelle uuteen tieliikennelakiin jäävistä epäselvyyksistä ja olisimme avanneet hänelle muutaman muunkin asian, mutta Korona esti tapaamisen ja uuden tapaamisen organisointi on käynnissä, joskin asiat, joita palaverissa käsitellään muuttuvat aiemmasta suunnitelmasta. Palaan kyseiseen lakiin jääneisiin epäkohtiin ja porsaanreikiin myöhemmin tässä kirjeessä.
Otimme erityisesti vuoden 2020 aikana kantaa selkeästi myös ajokorttiuudistuksen epäonnistumiseen ja tuimme omilla kannanotoillamme keskustelun jatkumista asiasta julkisuudessa. Huolemme kohdistui tutkinnon vastaanottajien työturvallisuuden heikkenemiseen ja pakollisien ajo-opetuksen laadun heikkenemiseen ns. pakollisten ajotuntien vähentyessä ja simulaattoriopetuksen lisääntyessä korvaamaan jopa pakollisia ajotunteja. Olimme huolissamme myös opetuslupaopettajien ammattitaidosta, koska vanhaan lupamenettelyyn kuulunut liikennesääntöjen teoriakoe poistettiin uudessa ajokorttilainsäädännössä.
Vuoden 2020 aikana olemme joutuneet ottamaan äänitorven aseman keskustelussa nuorten kuljettajien törkeiden liikennerikkomusten syistä ja seurauksista. Saimme keskusteluun vahvasti mukaan myös Suomen Autokoululiiton, Liikenneopetus ry:n, Liitu ry:n ja myös kaksi suurinta autokouluketjua maassamme. Tätä jäsenkirjettä kirjoittaessani oikoluin juuri Iltalehden toimittajan tänään 14.9.2020 tekemän haastatteluni ja siitä laaditun lehtiartikkelin ajokorttiuudistuksen epäonnistumisesta. Nuorten vakavien onnettomuuksien ja suurten ylinopeuksien määrä pakotti Liikenne- ja Viestintäministeriön tulemaan ulos asian osalta ja viikolla 37/2020 ministeriö järjesti yhdessä Tarficomin kanssa tiedotustilaisuuden asiasta. Tiedotustilaisuuden sisällön mukaan Traficomin tehtäväksi oli asetettu tehdä laaja selvitys ajokorttilainsäädännän vaikutuksista useaan tahoon ja asiaan. Eräinä selvityksen kohteina ovat mm. nuorten kuljettajien onnettomuuskehitys, ajoharjoitteluratojen tilanne ja harmaa talous ajo-opetusluvissa. Selvityksen määräajaksi ilmoitettiin kevät 2022, joka on yhdistyksemme mukaan järjettömän pitkä aika odottaa nuorten holtittoman ajokäyttäytymisen eskaloitumista vakaviksi onnettomuuksiksi. Yhdistys jatkaa asian selvittelyä yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa, sillä emme voi odottaa vuoteen 2022 saakka sitä, että nuorten onnettomuusluvut olisivat riittävä peruste ajokorttilain säännösten tarkasteluun. Palaan ajokorttilain uudistuksen epäonnistumisen myöhemmin tässä kirjeessä.
Yhdistys jatkoi vahvaa yhteistyötä erityisesti SKAL:n, Autoliiton, Liikennevakuutuskeskuksen, AKT:n, Rahtareiden, SPJL:n, LPY:n ja Liikenneturvan kanssa ja yhdistys vahvisti yhteistyötä usean liikenneturvallisuustoimijan kanssa, joista on syytä mainita erityisesti Suomen Autokoululiitto, Liikenneopetus ry, Liitu ry, Suomen Taksiliitto ja Liikenneoikeusyhdistys ry.
Voidaan todeta, että oman arviomme mukaan olimme liikenneturvallisuuden osa-alueella toimivista yhdistyksistä edelleen erittäin vahvasti esillä Mediassa ja vaikutumme vahvasti maassamme käytävään liikenneturvallisuuskeskusteluun. Voimme siis todeta yhdistyksen medianäkyvyyden olleen vuoden 2019 -2020 aikana edelleen jopa erinomaisella tasolla.
2. HALLINTO 2019 -2020
2.1. Liikkuvan poliisin Perinneyhdistyksen hallituksen jäsenet olivat 27.4.2019 -4.8.2020:
Hallituksen puheenjohtaja Jyrki Haapala
Hallituksen varapuheenjohtaja Martti Merilinna
Hallituksen tekninen sihteeri Arto Savolainen
Hallituksen jäsenet;
Sven-Olof Hassel
Teppo Mikkola
Pentti Nevala
Jukka Koivunen
Pekka Salomaa
Timo Tervo
Matti Semi
Ritva Elomaa
2.3. Liikkuvan poliisin Perinneyhdistyksen hallituksen jäsenet ovat 4.8.2020 alkaen:
Hallituksen puheenjohtaja Jyrki Haapala
Hallituksen varapuheenjohtaja (valitaan uuden hallituksen järjestäytymiskokouksessa 30.9.2020)
Hallituksen tekninen sihteeri on Arto Savolainen, joka toimii samalla jäsenrekisterin ylläpitäjänä.
Hallituksen jäsenet:
Martti Merilinna
Sven Olof Hassel
Pentti Nevala
Teppo Mikkola
Timo Tervo
Ritva Elomaa
Matti Semi
Glen Saloranta
Antti Sistonen
Yhdistyksen kirjanpidosta on vastannut Leila Pänkäläinen SKAL:sta joka toimi samalla yhdistyksen jäsenrekisterin ylläpitäjänä vuoden 2019 loppuun saakka. Yhdistyksen kirjanpitoyhteistyö päättyi vuoden 2019 lopussa SKAL:n kanssa ja yhdistys teki uuden kirjanpitosopimuksen ennen vuoden loppua Varkaudessa toimivan Tilitoimisto Pilkun kanssa. Uuden sopimuksen mukaan tilitoimisto Pilkku vastaa yhdistyksen kirjanpidosta vuoden 2020 alusta lähtien.
Yhdistyksen toiminnantarkastajana toimi vuoden 2019 osalta Matti Simula ja varatoiminnantarkastajana toimi Uolevi Aaltonen jotka jatkavat edelleen myös vuoden 2020 toiminnan tarkastajina.
Viesti lehden päätoimittajana jatkoi Matti Heikura.
2.3. Hallituksen kokoukset:
27.4.2019 – 4.8.2020 välisenä aikana hallitus kokoontui kuusi (6) kertaa. Kokouspaikkoina olivat SKAL Hki, Liikenneturva Hki, Autoliitto Hki, Hotelli Vaakuna Hki, Liikennevakuutuskeskus Hki ja AKT Hki.
2.4. Yhdistyksen vuosikokous 2019.
Yhdistyksen vuosikokous pidettiin Korona rajoitusten takia vasta 4.8.2020, joten edellisen vuoden vuosikokouksessa valitun hallituksen toiminta-aika venyi normaalia pidemmäksi. Vuosikokous 2019 järjestettiin SKAL:n kokoustiloissa ja kokouksessa oli paikalla yhdeksän (9) yhdistyksen jäsentä ja neljä (4) puhe- ja läsnäolo-oikeudella mukana ollutta yhteistyökumppania.
3. Vuoden 2019 ja 2020 toiminnan arviointi.
Vuodelle 2019 asetettuja toiminnan tavoitteita ei pystytty toteuttamaan täydellisesti toimintakauden aikana, mutta pääosiltaan tavoitteet toteutuivat jopa erinomaisesti. Yhdistyksen julkisten kannan ottojen ja aloitteiden aiheet muokkaantuivat vanhan käytännön mukaan toimintavuoden aikana ja hallituksen päätöksellä päädyttiin tekemään ne aloitteet ja kannanotot, jotka olivat hallituksen harkinnan perusteella kulloinkin oikeita ja tilanteeseen sopivia. Yhdistyksen tiedotusta kehitettiin vuoden aikana ja mm. jäsenistölle lähetettiin vuonna 2019 yksi jäsenkirje 10.10.2019. Yhdistyksen kotisivujen sisältöä muokattiin useaan otteeseen ja yhdistyksen facebook-sivut olivat jopa erittäin aktiivisessa käytössä.
Yhdistyksen jäsenmäärä on vakiintunut noin 100 henkilöjäsenen ja viiden (5) yhteisöjäsenen tasolle. Vuoden 2019 lopussa yhdistyksellä oli 120 jäsentä (vuonna 2018 yhteensä 104 jäsentä) ja neljä (4) yhteisöjäsentä.
Vuoden 2019 aikana yhdistys teki useita lehdistötiedotteita. Tiedotteet koskivat mm. Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n tuloksellisuustarkastusta poliisin liikennevalvonnasta, talvi- ja pimeänajan nopeusrajoituksia, vuonna 2018 voimaan tulleen ajokorttiuudistuksen epäonnistumista, nykyisten automaattisen nopeusvalvonta kameroiden sijoittelua ja ohjetta poliisille ja muille viranomaisille automaattisen nopeusvalvonnan sijoittamisesta. Lehdistötiedotteet julkaistiin pääosin hyvin Mediassa ja tiedotteet saivat aikaiseksi myös jopa vahvaa kansalaiskeskustelua tiedotteiden aiheista.
Jouduimme toimintavuoden aikana edelleen keskustelemaan poliisihallinnon ylimmän johdon kanssa siitä, aiheuttaako poliisin Liikenneturvallisuuskeskuksen johtajan tiedottaminen jopa selkeää haittaa poliisihallinnolle, koska tiedottaminen on yhdistyksen näkemyksen mukaan aiheuttanut sen, että kansalaiset ovat entistä enemmän suhtautuneet kielteisesti automaattiseen liikennevalvontaan. Yhdistyksen näkemyksen mukaan kyseisen virkamiehen tiedottaminen on lisännyt erimielisyyttä kansalaisten ja poliisin välillä ja jopa vähentänyt poliisin toiminnan arvostusta kansalaisten keskuudessa. Saimme vuoden 2019 aikana selkeää vastakaikua esityksellemme keskittää automaattisesta liikennevalvonnasta tiedottaminen poliisihallitukseen, sillä vuoden 2019 aikana poliisihallitus otti selkeästi enemmän vastuuta automaattisesta liikennevalvonnasta tiedottamisesta. Tähän linjan muutokseen vaikutti vahvasti Maria Hoikkalan toiminta poliisihallituksen liikenneyksikön johdossa. Viimeksi yhdistyksen puheenjohtaja ja Timo Tervo kävivät 4.9.2020 tapaamassa Helsingin poliisilaitoksen poliisikomentajaa Lasse Aapiota ja ylikomisario Heikki Porolaa asian tiimoilta. Neuvottelussa puhuttiin tiedotuksen lisäksi mm. Helsingin poliisilaitoksen liikennevalvonnan kehittämisestä.
Suurin huolemme vuoden 2019 aikana kohdistui Väyläviraston johtaman työryhmän toimintaan, jonka tehtävänä oli käynnistää ohjeen/määräyksen laatiminen koskemaan automaattista liikennevalvontaa ja sen asettamista tielle. Yhdistyksellä oli mahdollisuus seurata työryhmän työskentelyä, mutta jo alussa työryhmän työskentelyä haittasi määrättyjen työryhmän jäsenten haluttomuus kehittää automaattista liikennevalvontaa näkyvämmäksi ja paremmin ennakoitavaksi. Yhdistys teki työryhmälle selkeän esityksen ohjeen sisällöstä koskien kameroiden sijoittamisperusteita, valvottavan nopeusrajoituksen ilmoittamista ennen kutakin valvontapistettä ja kameroiden näkyvyyden ja havaittavuuden lisäämistä. Vuoden 2019 aikana työryhmä kokoontui useasti, mutta mitään esitystä ei saatu ryhmässä aikaiseksi. Yhdistys jatkaa työryhmän toiminnan seuraamista edelleen ja pyrkii vaikuttamaan vahvasti siihen, että ohjeeseen/määräykseen kirjataan selkeästi yhdistyksen esittämät asiakokonaisuudet. Huolestamme työryhmän toiminnasta ilmoitimme myös Väyläviraston johtajalle 26.8.2020. Väyläviraston johtaja Kari Wihlman lupasi yhdistykselle viedä asiaa eteenpäin Väyläviraston esimiesportaassa.
Yhdistys oli esillä toimintavuoden aikana kymmenissä mediakeskusteluissa koskien poliisin liikennevalvontaa ja liikenneturvallisuutta. Yhdistyksen hallituksen jäsenten ammattitaito esiteltiin useassa mediassa toimintavuoden aikana.
Vuoden 2019 aikana hanketta liikenneturvallisuustutkimuksen käynnistämiseksi pidettiin edelleen vireillä tutkimuksen aiheesta ja tutkimuksen rahoituksesta on käyty keskustelua hallituksen sisällä ja myös yhteistyötahojen kanssa.
Liikkuvan poliisin Perinneyhdistyksen ja Poliisimuseon välillä on sovittu siitä, että yhdistys jatkaa edelleen LP:n perinteen keräämistä ja Poliisimuseo käyttää heille tulevaa aineistoa oman ammattitaitonsa mukaan tavoitteena rakentaa Poliisimuseoon vielä tasokkaampi näyttely LP:n toimintahistoriasta. Myös yhteistyötä LP:n perinteen esillä pitämiseksi Mobiliassa on viritelty vuoden 2019 aikana ja yhteistyötä Poliisimuseon kanssa jatketaan mahdollisimman tiiviisti.
Päättäjille aiottu Promille-tilaisuus ei toteutunut vuoden 2019 aikana, mutta tilaisuuden järjestämistä pidetään vireillä edelleen.
Myöskään suunniteltu opintomatka tutustumaan Eurooppaan kyseisen maan raskaanliikenteen valvontaan ei toteutunut vuonna 2019.
Emme myöskään päässeet vuoden 2019 aikana palkitsemaan laadukasta liikenteenvalvontaa suorittavaa poliisilaitoksen liikenneryhmää, mutta vuoden 2020 lopulla yhdistys palkitsee Standaarilla Oulun poliisilaitoksen liikenneryhmän, jonka toimintaa esiteltiin myös vasta ilmestyneessä Viesti lehdessä.
4. Yhdistyksen kotisivut.
Yhdistyksen kotisivut uudistettiin syyskuussa 2020 ja löydätte uudet kotisivut vanhasta osoitteesta www.lppy.fi. Uudet sivut mahdollistavat tuoreen informaation jakamisen yhdistyksen toiminnasta ja sivuilla on myös mahdollisuus käydä keskustelua sivuilla olevista tiedotteista ja artikkeleista.
5. Ajokorttilain uudistuksen epäkohdat.
Tätä jäsenkirjettä kirjoittaessani on keskustelu vuoden 2018 ajokorttiuudistuksen epäonnistumisesta ollut todella vahvaa eri medioissa. Erityinen huomio liikenneturvallisuuden asiantuntijoiden keskuudessa on ollut 17-vuotiaiden ikäpoikkeusluvalla henkilöauton ajo-oikeuden saaneiden kuljettajien edesottamukset liikenteessä. Keskustelussa on noussut vahvasti esiin se, että nykyisen ikäpoikkeusluvan myöntämisen perusteiden ”puuttuminen” on johtanut kymmenien tuhansien 17 vuotiaiden kuljettajien tulon maamme liikenteeseen. Vahva asiantuntijoiden näkemys osoittaa, että poikkeusluvan tarkoitus ei ole toteutunut suunnitellusti.
Traficomin tilastojen mukaan 17-vuotiaille myönnettäviä ikäpoikkeuslupia on myönnetty lain voimaan tulon jälkeen noin 23 000 ja pelkästään vuoden 2020 aikana noin 7500 17-vuotriasta on saanut ajokortin ikäpoikkeusluvan perusteella ja hakemuksia on Traficomin mukaan jonossa odottamassa käsittelyä yli 3000 kpl. Hakemuksista vain 5 % on hylätty, joten ikäpoikkeusluvan on saanut käytännössä jokainen, joka on osannut täyttää hakemuksen oikein.
Ikäpoikkeusluvalla saatu ajokortti on ihan tavallinen eikä kortissa ole mitään rajoituksia mihin ajoihin kortti oikeuttaa. Ainoa vaatimus on pitää ikäpoikkeuspäätös ajossa mukana 18-vuotiaaksi asti. Traficon ei siis harkitse päätöksessään mitään muuta kuin kulkemistarpeen, ei hakijan soveltuvuutta ratin taakse.
Yhdistys on yhdessä Suomen Autokoululiiton kanssa vaatinut koko ikäpoikkeusluvan myöntämisen perusteiden uudelleen arviointia ja lupaprosessin keskeyttämistä siihen saakka, että uudet ankarammat perusteet on määritelty. Yhdistys on todennut lisäksi, että tutkinnon vastaanottajien lisäajokertojen määräämisoikeus tulisi palauttaa, simulaattoriopetus tulisi poistaa kokonaan ns. pakollisista ajokeroista, opetuslupaopettajilta tulisi edellyttää joko teoriakoe tai muu verkkokoulutus ja opetusajoneuvon jarrupolkimen muutoskatsastusvelvollisuus tulisi palauttaa. Esitetyt toimenpiteet tulisi toteuttaa mahdollisimman nopeasti, sillä Liikenne- ja Viestintäministeriön ja Tarficomin esittämä aikataulu mahdollisille uudistuksille ei ole mahdollinen. Meillä ei ole varaa antaa nuorten kuolla liikenteessä tai vammautua liikenteessä, jotta kuolemista ja vammautumisista saadaan riittävästi dataa uudistuksien perusteeksi.
6. Tieliikennelain uudistuksen epäkohdat.
Olen esitellyt tieliikennelakiin jääneitä epäkohtia Viesti lehden puheenjohtajan palstalla, mutta kertaus on opintojen äiti ja haluan kirjata ne myös tähän jäsenkirjeeseen selkeästi näkyville.
Tienkäyttäjän ennakointivelvollisuus tulee lisäämään merkittävästi poliisin, syyttäjien ja tuomioistuinten työmäärää.
Perinneyhdistys totesi kyseisen ennakointivelvollisuuden olevan erittäin ongelmallinen erityisesti poliisin liikennerikostutkinnassa. Näyttö esim. henkilöauton kuljettajan ennakointivelvollisuuden laiminlyönnistä on erittäin vaikeaa näyttää toteen, jos kyseisen henkilöauton kuljettaja on onnettomuustilanteessa noudattanut liikennesääntöjä ja osoittanut keskittyneensä edessään ajoradalla tapahtuviin asioihin vaaran ja vahingon välttämiseksi. Tilanteessa esim. kolmion takaa varomattomasti tielle ajanut ikääntynyt kuljettaja voi kuitenkin vedota onnettomuustutkinnassa siihen, että kyseisen henkilöauton kuljettajan olisi pitänyt ennakoida se, että ikääntynyt auton kuljettaja voi ajaa tielle kärkikolmion takaa huolimattomasti kuljettajan havaintotoiminnassa olevien puutteiden ja risteyksen huonon näkyvyyden seurauksena. Jaetaanko tässä tilanteessa syyllisyys, koska päätiellä ajavalla henkilöauton kuljettajalla oli mahdollisuus tehdä havainto kärkikolmion takaa tielle ajaneen henkilöauton ikääntyneestä kuljettajasta ja hänen olisi tullut ennakoida kyseisen ikääntyneen henkilön mahdollisuus ajaa varomattomasti tielle?
Poliisin suorittaman liikennerikostutkinnan lisäksi kyseinen ennakointivelvollisuus lisää syyttäjien työtä ns. näyttö kysymyksissä ja loppukädessä se lisää myös tuomioistuinten työtä, kun tuomioistuin punnitsee ennakointivelvollisuuden toteutumista. Samalla voidaan todeta, että poliisimiehen suppean tutkinnan suorittamisen mahdollisuus poistuu, jos jompikumpi onnettomuuden osallisista vetoaa toisen onnettomuusajoneuvon kuljettajan laiminlyöneen lakiin kirjatun ennakointivelvollisuuden, vaikka hän on itse selkeästi toiminut vastoin liikennesääntöjä.
Perinneyhdistys totesi lausunnossaan, että kyseinen tienkäyttäjän ennakointivelvollisuus olisi tullut poistaa uudesta tieliikennelaista. Yhdistyksen näkemyksen mukaan uuden lain 2 luvun 3§:n sisältö säilyttää ns. luottamusperiaatteen maamme tieliikennelainsäädännössä, mikä säännöksenä on toiminut erittäin hyvin jo kymmenien vuosien ajan maamme liikenteessä ja samalla se on ollut eräs liikenteen sujuvuutta ja sääntöjen selkeyttä tukeva lakipykälä. Yhdistys totesi lisäksi, että kyseinen ennakointivelvollisuuden lisääminen uuteen tieliikennelakiin ei ole normien purkua, vaan paremminkin epäselvien ja tulkinnallisten normien lisäämistä uuteen tieliikennelakiin.
Uuden liikennevirhemaksun soveltamisalue on merkittävä lainsäädännöllinen ongelma.
Perinneyhdistys totesi omassa lausunnossaan, että uuden tieliikennelain voimaan tulessa vanhassa tieliikennelaissa ollut liikennerikkomus rangaistuspykälänä poistui uudesta tieliikennelaista, koska hallinnollisena seuraamuksena liikennevirhemaksu ei tarvitse ns. rangaistuspykälää. Totesimme lausunnossamme, että uudessa tieliikennelaissa ei siten ole enää rangaistussäännöstä, jota voitaisiin soveltaa yli 20 km/h ylinopeuksiin.
Totesimme omassa lausunnossamme tosiasian siitä, että koska uudessa tieliikennelaissa ei ole enää rangaistussäännöstä yli 20 km/h ylinopeuksiin, on 21 km/h ylinopeudesta rangaistaessa käytettävä rangaistussäännöksenä vain Rikoslain 23 luvun 1§:n 3 momentin säännöstä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Käytännössä kyseisen rangaistussäännöksen soveltaminen on mahdotonta 21 – 29 km/h:ssa ylinopeuksiin, koska liikenneturvallisuuden vaarantamisen tunnusmerkistö ei pääsääntöisesti täyty ns. normaaleissa liikennetilanteissa. Yhdistys totesi lisäksi, että poliisimies ei voi kirjoittaa 21 km/h:ssa ylinopeudesta sakkoa käyttäen rangaistussäännöksenä RL 23 luvun 1§:n 3 momentin säännöstä, koska yleisesti 21 km/h:ssa ylinopeuden voidaan pääsääntöisesti katsoa aiheuttavan vain vähäistä vaaraa. Yhdistyksen tukinnan mukaan on todettava, että poliisimies kirjoittaa tietoisesti virheellisen rangaistusvaatimuksen, voidaan hänen todeta rikkoneen jopa virkavelvollisuuttaan.
Liikkuvan poliisin Perinneyhdistys esitti edellä kuvatun vakavan epäkohdan korjaamiseksi, että liikennevirhemaksun soveltamisalaa olisi laajennettu uudessa tieliikennelaissa koskemaan enintään 30 km/h:ssa ylinopeutta. Tämän muutoksen seurauksena 31 km/h:ssa ylinopeuden rangaistussäännöksenä olisi voitu käyttää lähes 100 %:sti RL 23 luvun 1§:n 3 momentin säännöstä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Totesimme esitystämme puoltavan sen, että vanhan tieliikennelain aikaisen poliisin sakko-ohjeen mukaan voitiin liikennerikkomuksena rangaista liukuma huomioon ottaen jopa 29 km/h:ssa ylinopeus. Perinneyhdistyksen mielestä uusi liikennevirhemaksujärjestelmä ei voi missään tapauksessa ankaroittaa vanhan lain mukaista tieliikenteen rangaistusjärjestelmää yli 20 km/h ylinopeuksien osalla.
Totesimme, että pahimmillaan liikennevirhemaksun soveltamisalan säilyttämisellä koskemaan laissa enintään 20 km/h:ssa ylinopeutta aiheutetaan se, että jopa suurin osa 21 km/h:ssa – 29 km/h:ssa ylinopeuksista jäisi ilman rangaistusta, koska Rikoslaista puuttuu rangaistussäännös vähäistä vaaraa aiheuttavista liikennerikkomuksista. Lainsäädännön tehtävä ei liene se, että autoilija voisi ajaa vähintään 21 km/h:ssa ylinopeutta ja ilman rangaistusseuraamusta.
Ajon estäminen lievän päihtymyksen vuoksi tulee sitomaan vähäisiä liikennevalvonnan resursseja.
Totesimme omassa lausunnossamme, että emme katso tarpeelliseksi kirjata lakiin asiaa, jonka noudattamatta jättämisestä ei ole lakiin kirjattua rangaistusseuraamusta. Kyseisen uuden tieliikennelain mukaan mm. poliisimies voi estää alle rangaistavaa rajaa alkoholia nauttinutta kuljettajaa kuljettamasta moottorikäyttöistä ajoneuvoa tai raitiovaunua, jos päihtymys selvästi vaikuttaa kuljettajan ajokykyyn, kunnes hänen elimistössään ei enää ole havaittavaa määrää alkoholia.
Totesimme, että Jos kuljettajan elimistössä oleva alkoholin määrä ei täytä rattijuopumuksen tunnusmerkistöä, kuljettaja ei ole syyllistynyt rikokseen. Jos poliisimies estää kyseisen kuljettajan ajon jatkumisen, miten kuljettajan elimistössä olevan alkoholin häviämistä kontrolloidaan, jotta ajaminen voi jatkua? Jos kuljettaja jatkaa matkaa ennen kuin asia on varmistettu, syyllistyykö kuljettaja edelleenkään mihinkään rikokseen, josta häntä voitaisiin rangaista?
Esitimme, että kyseinen uusi pykälä poistetaan uudesta tieliikennelaista, koska sen soveltaminen käytännön valvonnassa ei ole tarkoituksenmukaista. Poliisin vähäisiä resursseja ei ole liene tarkoitus käyttää vahtimaan alle 0,5 promillen humalatilassa ajanutta kuljettajaa, kunnes alkoholi on poistunut kuljettajan elimistöstä riittävissä määrin.
Tieliikenteen promillerajan laskeminen yleisesti EU-alueella käytössä olevaan 0,2 promilleen poistaisi lopullisesti edellä kuvatun tilanteen, sillä alle 0,2 promillen humalatila täyttäisi todennäköisesti aina sen vaatimuksen, että kuljettaja voisi esteettä jatkaa ajoa. Totesimme, että Perinneyhdistys ei hyväksy vähäisessäkään humalatilassa ajamista moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ja esitimme Liikenne- ja Viestintäministeriölle, että ministeriö ryhtyy toimenpiteisiin tieliikenteen promillerajan laskemiseksi 0,2 promilleen.
Monien uusien säännösten valvominen edellyttäisi merkittävästi nykyistä aktiivisempaa poliisin liikennevalvontaa.
Liikkuvan poliisin Perinneyhdistys halusi omassa lausunnossaan muistuttaa Liikenne- ja Viestintäministeriötä myös siitä, että uudessa tieliikennelaissa korostuva tienkäyttäjien henkilökohtainen vastuu heidän liikennekäyttäytymisestään edellyttää tielle selkeästi nykyistä enemmän poliisin ammattitaitoista liikennevalvontaa. Yhdistys totesi tästä olevan erityisen hyvänä esimerkkinä mm. ns. tavirengaspakon poistumisen. Uskomme siihen, että edelleenkin pääosa autoilijoista käyttää talviajalla autossaan talvirenkaita, mutta poliisin liikennevalvonnan ja tiedotuksen tulee tämänkin asian osalla olla aivan eri tasolla mitä se nyt on tiellä. Muistutimme liikenne- ja viestintäministeriötä siitä, että ministeriö huomioi lisääntyvän poliisin liikennevalvonnan tarpeen lain valvonnassa tiellä uuden tieliikennelain julkisen esittelyn yhteydessä.
Mikä on lakia valmisteiden virkamiesten vastuu selkeiden virheiden jättämisestä uuteen lakiin?
Olemme yhdistyksenä joutuneet pohtimaan vakavasti sitä, mikä on ministeriön lakia valmistelleen virkamiehen vastuu selkeiden virheiden jättämisestä lakiin, vaikka useat asiantuntijatahot olivat heitä asiasta informoineet omissa lausunnoissaan?
Perinneyhdistys avustaa Liikenneoikeusyhdistyksen tavoin kuljettajia heidän mahdollisesti saadessaan rangaistuksen ylinopeudesta rikosnimikkeenä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, vaikka teosta ei ole aiheutunut kuin vähäistä vaaraa.
Koska uuden liikennevirhemaksun soveltamisala jätettiin virheellisesti 20 km/h ylinopeuteen, tulee yhdistys avustamaan kaikkia niitä tienkäyttäjiä valituksen valmistelussa oikeusasteeseen, joita poliisi on rangaissut liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, vaikka ylinopeudella ei ole voitu todettu aiheutetun kuin vähäistä vaaraa.
7. Viesti lehti 2020.
Yhdistyksen elinhistorian kolmas (3) Viesti lehti on varmaankin tätä jäsenkirjettä lukiessanne saavuttanut teidät kaikki. Lehti on oman arvioni mukaan julkaistuista lehdistä laajin ja artikkeleiltaan asiapitoisin, vaikka kaksi muutakin lehteä ovat olleet erinomaisia. Lehden sisältöä täydensivät mm. useat yhteistyökumppanimme ja jäsenistön ja ennen kaikkea hallituksen jäsenten ammattitaito ja pitkä kokemus liikenneturvallisuuden osa-alueelta tulee hienosti esiin lehden artikkeleissa. Lähetän tielle tämän jäsentiedotteen ohella lehden internet version, jota voitte jakaa omille ystävillenne ja asiasta kiinnostuneille henkilöille.
8. Yhdistyksen Standaarien saajat.
Vuodesta 2017 alkaen luovutetut Standaarit:
* 21.8.2017 Standaari nro 1 Antti Jääskeläinen
* 21.8.2017 Standaari nro 2 Sven Olof Hassel
* 21.8.2017 Standaari nro 3 Liikennevakuutuskeskus
* 24.8.2017 Standaari nro 4 Yrjö Suhonen
* 26.9.2017 Standaari nro 5 SKAL
* 23.2.2018 Standaari nro. 6 Autoliitto
* 8.5.2018 Standaari nro. 7 Teuvo Veijalainen
* 8.5.2018 Standaari nro. 8 Kari Rantala
* 7.8.2018 Standaari nro. 9 SPJL
* 27.4.2019 Standaari nro. 10 Katri Lammi
* 14.8.2019 Standaari nro. 11 Rahtarit ry
* 11.10.2019 Standaari nro. 12 Jyrki Haapala
* 13.12.2019 Standaari nro. 13 Bjorn Brandshoi (ei vielä luovutettu)
* 8.3.2020 Standaari nro: 14 Timo Tervo
* 11.3.2020 Standaari nro. 15 Liikenneturva
* 4.8.2020 Standaari nro. 16 Oulun poliisilaitoksen liikenneryhmä (ei vielä luovutettu)
9. Kansallisen Liikennepoliisin perustamishanke.
Kansallisen Liikennepoliisin perustamishanke on ollut ”jäissä” Korona Epidemian seurauksena, sillä mitään näin suurta hanketta/esitystä olisi ollut turha viedä eduskunnan käsittelyyn Koronan aikana. Hallitus seuraa koko ajan maamme poliittista tilannetta ja kun aika on siihen 100 %:sti valmis voidaan hanke viedä erittäin perusteltuna eteenpäin. Hankkeen valmistelu on sujunut hyvin ja kun aika on oikea, hanke viimeistellään ja viedään eteenpäin. Kansallisen Liikennepoliisin perustaminen maahamme on yhdistyksemme toiminnan päätavoite vuosien 2020 ja 2021 osalla.
Mikkelissä 15.9.2020
Jyrki Haapala
Puheenjohtaja
Liikkuvan poliisin Perinneyhdistys ry.
p. +358 40 867 9121