Uudessa tieliikennelaissa oleva liikennevirhemaksu on esimerkki huonosta ja rikosoikeudellisten kriminalisointiperiaatteiden vastaisesta lainsäädännöstä.

Tiedotusvälineille

Uusi Tieliikennelaki mahdollistaa sen, että osa yli 20 km/h ylinopeuksista jää kokonaan rankaisematta, koska uuden liikennevirhemaksun soveltamisala päättyy 20 km/h ylinopeuteen ja jo 21 km/h ylinopeudesta tulisi rangaistussäännöksenä käyttää RL 23 luvun 1 §:ään kirjattua liikenneturvallisuuden vaarantamista. Lain tulkinnan mukaan liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ei voida kuitenkaan rangaista silloin, jos tienkäyttäjän menettely on ollut omiaan aiheuttamaan vain vähäistä vaaraa. Kun liikennevirhemaksu voidaan määrätä enintään 20 km/h ylinopeudesta, sitä suuremmasta, vain vähäistä vaaraa aiheuttavasta ylinopeudesta ei voi määrätä kumpaakaan, ei sakkoa eikä liikennevirhemaksua.

Liikennevirhemaksun liian alhainen soveltamisalue voi johtaa käytännössä siihen, että poliisi ei voi rangaista sakolla esimerkiksi moottoritiellä 100 km/h tai 120 km/h rajoitusalueella ajettua yli 20 km/h ylinopeutta ellei teon tunnusmerkistö täytä RL 23 luvun 1 §:ään kirjattua liikenneturvallisuuden vaarantamisen tunnusmerkistöä, johon sisältyy vähäistä suurempi vaara toisen hengelle tai terveydelle.

Konkreettisesti tämä ongelma esiintyy siirryttäessä syksyisin talvinopeusrajoituksiin. Tänään 10 km/h ylinopeus saattaa huomenna olla 30 km/h ylinopeus, vaikka olosuhteet tiellä ovat samat. Tilanne olisi ollut helposti korjattavissa siten, että uuden tieliikennelain 165 §:ssä tarkoitettua kiinteämääräisen liikennevirhemaksun soveltamisaluetta olisi laajennettu Ruotsin ja useiden muiden maiden esimerkkien mukaisesti jopa 30 – 40 km/h ylinopeuksiin asti.

On täysin käsittämätöntä, että kyseinen merkittävä epäkohta on jäänyt 1.6.2020 voimaan tulevaan uuteen tieliikennelakiin, vaikka useat liikenneturvallisuuden asiantuntijatahot ovat lain lausuntokierroksella omissa lausunnoissaan kiinnittäneet huomionsa edellä kuvattuun vakavaan epäkohtaan.

Liikkuvan poliisin Perinneyhdistys toteaa nyt voimaan tulevan uuden tieliikennelain valmistelun taso näyttää jääneen joiltain osin erittäin heikolle tasolle, mikä näyttää olevan liian yleistä maamme nykyisen lainsäädännön valmistelussa. Yhdistyksen mukaan on erikoista, että heikosti valmistellun lainsäädännön korjaaminen jätetään pahimmassa tapauksessa tuomioistuinten tehtäväksi. Yhdistyksen käsityksen mukaan on erittäin vaarallista se, että lakiin jätetään epäkohtia, joista useammat asiantuntijatahot ovat huomauttaneet lainlaatijaa lain valmistelun aikana.

Lisätietoja:

Jyrki Haapala

Puheenjohtaja

Liikkuvan poliisin Perinneyhdistys

p. 040 867 9121

Yksi kommentti artikkeliin ”Uudessa tieliikennelaissa oleva liikennevirhemaksu on esimerkki huonosta ja rikosoikeudellisten kriminalisointiperiaatteiden vastaisesta lainsäädännöstä.”

  1. Viimeaikaiset tieliikennettä koskevat lainsäädäntömuutokset on tehty hieman huolimattomasti. Monia lakeja on muutettu heti voimaantulon jälkeen. Esimerkiksi ajokorttilaissa oli nähtävissä virheitä jo lausunto vaiheessa. Kun niistä otti yhteyttä kyseisen lain valmistelijaan, niin hän kertoi, että muutetaan sitä sitten voimaantulon jälkeen. Ammattilaisia ei kuunnella lausunto vaiheessa. Kevyet sähköajoneuvot muodostuvat vielä ongelmaksi, kunhan niihinkin löytyy keino tehojen lisäämiseksi. Niillä saa ajaa kuka vaan ja päissään. Nyt ollaan muuttamassa autoverolakia. Hallituksen esityksessä autoveroa ei määrättäisi viritetystä moposta, jonka nopeus on todettu ajamalla. Poliisihallitus löysäisi lausunnossaan lakia niin, ettei sitä määrättäisi lainkaan viritetystä moposta. Nyt viedään yksi parhaista työkaluista pois valvonnan näkökulmasta, joka näkyy varmuudella tulevaisuudessa viritettyjen mopojen lisäyksenä. Tosin valvontahan on vähäistä, mutta se pienikin pelote poistuu.

    Vastaa

Jätä kommentti