Lausunto Hallituksen esitykseen uuden tieliikennelain muuttamisesta (korjauspaketti)
LVM005:00/2019
Liikkuvan poliisin Perinneyhdistys toteaa, ettei sillä ole huomautettavaa lausuntopyynnön liitteenä oleviin lain korjauspaketteihin. Yhdistys katsoo kuitenkin seuraavien uuteen Tieliikennelakiin kirjattujen lakipykälien vaativan ehdottomasti uudelleen arviointi ennen lain lopullista hyväksymistä.
Tieliikennelaki 10.8.2018/729
2 luku Tieliikenteen periaatteet
4§ Tienkäyttäjän ennakointivelvollisuus
Liikkuvan poliisin Perinneyhdistys toteaa kyseisen ennakointivelvollisuuden olevan erittäin ongelmallinen erityisesti poliisin liikennerikostutkinnassa. Näyttö esim. henkilöauton kuljettajan ennakointivelvollisuuden laiminlyönnistä on erittäin vaikeaa näyttää toteen, jos kyseisen henkilöauton kuljettaja on onnettomuustilanteessa noudattanut liikennesääntöjä ja osoittanut keskittyneensä edessään ajoradalla tapahtuviin asioihin vaaran ja vahingon välttämiseksi. Tilanteessa esim. kolmion takaa varomattomasti tielle ajanut ikääntynyt kuljettaja voi kuitenkin vedota onnettomuustutkinnassa siihen, että kyseisen henkilöauton kuljettajan olisi pitänyt ennakoida se, että ikääntynyt auton kuljettaja voi ajaa tielle kärkikolmion takaa huolimattomasti kuljettajan havaintotoiminnassa olevien puutteiden ja risteyksen huonon näkyvyyden seurauksena. Jaetaanko tässä tilanteessa syyllisyys, koska päätiellä ajavalla henkilöauton kuljettajalla oli mahdollisuus tehdä havainto kärkikolmion takaa tielle ajaneen henkilöauton ikääntyneestä kuljettajasta ja hänen olisi tullut ennakoida kyseisen ikääntyneen henkilön mahdollisuus ajaa varomattomasti tielle?
Poliisin suorittaman liikennerikostutkinnan lisäksi kyseinen ennakointivelvollisuus lisää syyttäjien työtä ns. näyttö kysymyksissä ja loppukädessä se lisää myös tuomioistuinten työtä, kun tuomioistuin punnitsee ennakointivelvollisuuden toteutumista. Samalla voidaan todeta, että poliisimiehen suppean tutkinnan suorittamisen mahdollisuus poistuu, jos jompikumpi onnettomuuden osallisista vetoaa toisen onnettomuusajoneuvon kuljettajan laiminlyöneen lakiin kirjatun ennakointivelvollisuuden, vaikka hän on itse selkeästi toiminut vastoin liikennesääntöjä.
Liikkuvan poliisin Perinneyhdistys katsoo, että kyseinen tienkäyttäjän ennakointivelvollisuus tulee poistaa uudesta tieliikennelaista. Uuden lain 2 luvun 3§:n sisältö säilyttää ns. luottamusperiaatteen maamme tieliikennelainsäädännössä, mikä säännöksenä on toiminut erittäin hyvin jo kymmenien vuosien ajan maamme liikenteessä ja samalla se on ollut eräs liikenteen sujuvuutta ja sääntöjen selkeyttä tukeva lakipykälä. On lisäksi todettava, että kyseinen ennakointivelvollisuuden lisääminen uuteen tieliikennelakiin ei ole normien purkua, vaan paremminkin epäselvien ja tulkinnallisten normien lisäämistä. Liikkuvan poliisin Perinneyhdistys katsoo yksilön vastuun korostamisen täyttyvän varsin hyvin muissa uuden tieliikennelain pykälissä, joten tämänkään osalla uutta ennakointivelvollisuussäännöstä ei tarvita uudessa tieliikennelaissa.
3 luku – Liikennesäännöt
36§ Pysäyttäminen ja pysäköinti.
Liikkuvan poliisin Perinneyhdistys katsoo, että uuden tieliikennelain 36§:n 1 momentin sanamuotoa on muutettava, jotta kaksisuuntaisella tiellä taajamassa tien vasemmalle puolelle pysäköinti olisi turvallista.
1 momentin tulisi kuulua seuraavasti (muutos lihavoituna):
Ajoneuvon saa pysäyttää tai pysäköidä vain tien oikealle puolelle. Yksisuuntaisella tiellä on pysäyttäminen ja pysäköinti myös vasemmalle puolelle tietä sallittu. Taajamassa vasemmalle puolelle tietä pysäyttäminen on sallittua myös kaksisuuntaisella tiellä, missä on enintään kaksi ajokaistaa, jos se ei vaaranna tai haittaa muuta liikennettä.
Kyseinen lisäys tekstiin on välttämätön, sillä muuten taajamassa vasemmalle puolelle tietä olisi pysäyttäminen ja pysäköinti sallittua vaikka tiellä olisi esim. 4 ajokaistaa. Tällöin pysäköitäessä vasemmalle puolelle tietä ylitettäisiin vähintään kaksi ajokaistaa ja lähdettäessä liikkeelle pysäköintipaikasta jouduttaisiin ylittämään vähintään kaksi ajokaistaa. Tämä ei olisi käytännössä missään tapauksessa turvallista, sillä eritoten pysäköintipaikasta poistuva kuljettaja joutuu huomioimaan sen, ettei poistumisesta aiheudu vaaraa tai haittaa sekä takaa, että edestä paikkaan ajavalle liikenteelle useamman ajokaistan liikenteen osalta.
6 luku – Liikennerikkomus ja liikennevirhemaksu
165§ Nopeusrajoituksen rikkominen moottorikäyttöisellä ajoneuvolla tai raitiovaunulla.
Liikkuvan poliisin Perinneyhdistys toteaa, että uuden tieliikennelain 160§:n mukaan liikennevirhemaksu saadaan määrätä vain laissa säädettyjen liikennerikkomusten seurauksena. Lain 165§:n mukaan liikennevirhemaksu määrätään seuraamukseksi nopeusrajoituksen rikkomisesta moottorikäyttöisellä ajoneuvolla tai raitiovaunulla silloin, kun nopeuden ylitys on enintään 20 km/h:ssa. Uudessa tieliikennelaissa ei siten ole enää rangaistussäännöstä, jota voitaisiin soveltaa vähintään 21 km/h ylinopeuksiin.
Koska uudessa tieliikennelaissa ei ole enää rangaistussäännöstä yli 20 km/h ylinopeuksiin, on 21 km/h ylinopeudesta rangaistaessa käytettävä rangaistussäännöksenä Rikoslain 23 luvun 1§:n 3 momentin säännöstä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Käytännössä kyseisen rangaistussäännöksen soveltaminen on mahdotonta lähes kaikkiin 21 km/h:ssa ylinopeuksiin, koska liikenneturvallisuuden vaarantamisen tunnusmerkistö ei pääsääntöisesti täyty ns. normaaleissa liikennetilanteissa. Poliisimies ei voi siis kirjoittaa 21 km/h:ssa ylinopeudesta sakkoa käyttäen rangaistussäännöksenä RL 23 luvun 1§:n 3 momentin säännöstä, koska yleisesti 21 km/h:ssa ylinopeuden voidaan pääsääntöisesti katsoa aiheuttavan vain vähäistä vaaraa. Jos poliisimies kirjoittaa tietoisesti virheellisen rangaistusvaatimuksen, voidaan hänen todeta rikkoneen jopa virkavelvollisuuttaan.
Liikkuvan poliisin Perinneyhdistys esittää edellä kuvatun vakavan epäkohdan korjaamiseksi, että liikennevirhemaksun soveltamisalaa laajennetaan uudessa tieliikennelaissa koskemaan enintään 30 km/h:ssa ylinopeutta. Tämän muutoksen seurauksena 31 km/h:ssa ylinopeuden rangaistussäännöksenä voidaan käyttää lähes 100 %:sti RL 23 luvun 1§:n 3 momentin säännöstä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Esitystämme puoltaa se, että nykyisessä poliisin ”sakko-ohjeessa” vanhaksi liikennerikkomukseksi katsotaan pääsääntöisesti teko, josta määrättäisiin alle 12 päiväsakon rangaistus. Nykyisen sakko-ohjeen mukaan voidaan liikennerikkomuksena rangaista liukuma huomioon ottaen jopa 29 km/h:ssa ylinopeus. Liikkuvan poliisin Perinneyhdistyksen mielestä uusi liikennevirhemaksujärjestelmä ei voi ankaroittaa nykyistä tieliikenteen rangaistusjärjestelmää ylinopeuksien osalla.
Pahimmillaan liikennevirhemaksun soveltamisalan säilyttämisellä koskemaan laissa enintään 20 km/h:ssa ylinopeutta aiheutetaan se, että jopa suurin osa 21 km/h:ssa – 29 km/h:ssa ylinopeuksista jäisi ilman rangaistusta, koska Rikoslaista puuttuu rangaistussäännös vähäistä vaaraa aiheuttavista liikennerikkomuksista. Lainsäädännön tehtävä ei liene se, että autoilija voisi ajaa vähintään 21 km/h:ssa ylinopeutta ja ilman rangaistusseuraamusta.
7 luku erinäiset säännökset
183§ Ajon estäminen päihtymyksen vuoksi
Liikkuvan poliisin Perinneyhdistys ei katso tarpeelliseksi kirjata lakiin asiaa, jonka noudattamatta jättämisestä ei ole lakiin kirjattua rangaistusseuraamusta. Kyseisen uuden tieliikennelain 183§:n mukaan mm. poliisimies voi estää alle rangaistavaa rajaa alkoholia nauttinutta kuljettajaa kuljettamasta moottorikäyttöistä ajoneuvoa tai raitiovaunua, jos päihtymys selvästi vaikuttaa kuljettajan ajokykyyn, kunnes hänen elimistössään ei enää ole havaittavaa määrää alkoholia.
Jos kuljettajan elimistössä oleva alkoholin määrä ei täytä rattijuopumuksen tunnusmerkistöä, kuljettaja ei ole syyllistynyt rikokseen. Jos poliisimies estää kyseisen kuljettajan ajon jatkumisen, miten kuljettajan elimistössä olevan alkoholin häviämistä kontrolloidaan, jotta ajaminen voi jatkua? Jos kuljettaja jatkaa matkaa ennen kuin asia on varmistettu, syyllistyykö kuljettaja edelleenkään mihinkään rikokseen, josta häntä voitaisiin rangaista?
Liikkuvan poliisin Perinneyhdistys esittää, että kyseinen 183§ poistetaan uudesta tieliikennelaista, koska sen soveltaminen käytännön valvonnassa ei ole tarkoituksenmukaista. Poliisin vähäisiä resursseja ei ole liene tarkoitus käyttää vahtimaan alle 0,5 promillen humalatilassa ajanutta kuljettajaa, kunnes alkoholi on poistunut kuljettajan elimistöstä riittävissä määrin.
Tieliikenteen promillerajan laskeminen yleisesti EU-alueella käytössä olevaan 0,2 promilleen poistaisi lopullisesti edellä kuvatun tilanteen, sillä alle 0,2 promillen humalatila täyttäisi todennäköisesti aina sen vaatimuksen, että kuljettaja voisi esteettä jatkaa ajoa. Liikkuvan poliisin Perinneyhdistys ei hyväksy vähäisessäkään humalatilassa ajamista moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ja esitämme Liikenne- ja Viestintäministeriölle, että ministeriö ryhtyy toimenpiteisiin tieliikenteen promillerajan laskemiseksi 0,2 promilleen.
Tieliikennelain liiteasiakirjat
Liikennemerkki E30
Merkillä osoitetaan kahden ajokaistan yhdistyminen, jossa ajoneuvoilla vuorotellen siirrytään jatkuvalle ajokaistalle.
Liikkuvan poliisin Perinneyhdistys katsoo kyseisen merkin toimivuuden vaativan lainsäädäntöön lisäselvityksen siitä, kumpi päättyvistä kaistoista käynnistää ns. vetoketjun, jos kaksi ajoneuvoa saapuu yhtä aikaa kaistojen yhtymiskohtaan? Esitämme, että näissä tilanteissa oikealla kaistalla oleva ajoneuvo jatkaa ajoa ja vasemmalla kaistalla oleva ajoneuvo käynnistää ”vetoketjun”, jonka jälkeen vastavuoroisuus jatkuu.
Lisäkilpi H12.10, jolla sallitaan kaksisuuntainen polkupyöräliikenne yksisuuntaisella tiellä.
Yhdistys katsoo, että lisäkilvellä sallituksi ilmoitettu yksisuuntaisen kadun kaksisuuntainen polkupyöräliikenne tulisi olla molemmista suunnista yksisuuntaisen tien oikeaan reunaan sijoittuvaa liikennettä. Jos tätä ei mainita laissa, voivat pyöräilijät ajaa vastakarvaan yksisuuntaista tietä molemmilla puolilla tietä ja tämä vaarantaa konkreettisesti liikennettä.
Muut liikenteenohjaukseen tarkoitetut merkit
Merkki 115
Liikkuvan poliisin Perinneyhdistys esittää, että merkki 115 kuvataan seuraavasti (lisäys vahvennettuna):
Merkillä osoitetaan tiejakso ja yksittäinen automaattisen liikennevalvonnan piste, jossa suoritetaan automaattista liikennevalvontaa.
Merkin tulee olla käytettävissä myös yksittäisen valvontakohteen ilmoittamisessa, sillä Eduskunnan liikennevaliokunta ottaa omassa lausunnossaan automaattisen liikennevalvonnan kehittämisestä kannan, jonka mukaan automaattisen liikennevalvonnan kehittämisen osalla tulee huomioida se, voidaanko kameroiden huomioimista edistää joillain keinoilla ennaltaehkäisevän vaikutuksen vahvistamiseksi. Kyseisen liikennemerkin asettaminen ennen jokaista valvontapistettä olisi juuri liikennevaliokunnan kannan mukaista ennaltaehkäisevän vaikutuksen vahvistamista. Kyseinen liikennemerkki voi olla valvottavan tieosan alussa, mutta sitä tulee voida käyttää ennen kaikkea myös valvontapisteen yhteydessä.
Yleistä uudesta tieliikennelaista:
Liikkuvan poliisin Perinneyhdistys haluaa muistuttaa Liikenne- ja Viestintäministeriötä myös siitä, että uudessa tieliikennelaissa korostuva tienkäyttäjien henkilökohtainen vastuu heidän liikennekäyttäytymisestään edellyttää tielle selkeästi nykyistä enemmän poliisin ammattitaitoista liikennevalvontaa. Tästä esimerkkinä on mm. ns. tavirengaspakon poistuminen. Perinneyhdistys haluaa uskoa siihen, että edelleenkin pääosa autoilijoista käyttää talviajalla autossaan talvirenkaita, mutta poliisin liikennevalvonnan ja tiedotuksen tulee tämänkin asian osalla olla aivan eri tasolla mitä se nyt on tiellä. Esitämmekin, että Liikenne- ja Viestintäministeriö huomioi lisääntyvän poliisin liikennevalvonnan tarpeen lain valvonnassa tiellä uuden tieliikennelain julkisen esittelyn yhteydessä.
Mikkelissä 14.1.2020
Jyrki Haapala
Puheenjohtaja