Halpaa vai hyvää ajo-opetusta?

1.7.2018 voimaan tullutajokorttiuudistus johti pakollisten ajo-opetuskertojen määrän merkittävään vähenemiseen ja simulaattoriopetuksen merkittävään lisääntymiseen. Uudistuksen seurauksena erityisesti henkilöauton ajokokeeseen saapuu päivittäin merkittävä määrä kuljettajia, joiden ainoana tavoitteena on läpäistä ajokoe mahdollisimman vähillä ajokerroilla ja vähillä kustannuksilla. Kuljettajan kyky ja taito ajaa autoa liikenteessä turvallisesti on usein niin heikko, että kuljettajan ajaminen liikenteessä vaarantaa jopa tutkinnon vastaanottajan ja muiden tienkäyttäjien turvallisuutta. Liian usein hylätyn ajokokeen jälkeen tullaan uuteen ajokokeeseen ilman yhdenkään tunnin lisäopetusta, koska päätöksen lisäopetuksen tarpeesta tekee ajo-oppilas itse omalla harkintakyvyllään jota ohjaa liiallisesti tarvittavan lisäharjoittelun kustannus, mikä on n. 80 euroa/ajotunti.

Ajokorttilainsäädännön tavoite ajokortin hinnan alentamisesta pakollisia ajo-opetustunteja vähentämällä näyttää johtaneen siihen, että ajo-oppilaiden toimintaa ohjaava motiivi on liian usein suorittaa ajotutkinto mahdollisimman vähillä ajo-opetustunneilla sen sijaan, että ajo-oppilaat kykenisivät arvioimaan omaa ajotaitoaan riittävän laajasti yhdessä Autokoulun ajo-opettajan kanssa ennen ajokoetta ja että he harjoittelisivat riittävästi autolla ajoa yhteisen päätöksen perusteella. Ajokorttiuudistuksen kunniakas tavoite ajo-oppilaiden valinnanvapauden lisääntymisestä ja ajo-oppilaan yksilöllisten tarpeiden täyttymisestä on lain muutoksen jälkeen todellisuudessa vain valintaa halvan ja hyvän ajo-opetuksen välillä.

Opetuslupien myöntämisperusteiden huomattava keventyminen on nostanut esiin myös merkittäviä ongelmia. Teoriakokeen poistaminen opetusluvalla opettavalta henkilöltä on johtanut opetusluvalla opettavien henkilöiden sääntötietouden heikkenemiseen. Opetusluvalla opettavien henkilöiden ammattitaito ajo-opettajina vaihtelee siis merkittävästi ja opetusluvalla opetuksesta on tullut opetustilanteen sijaan jopa bisnes, jolla hankintaan vastuullisen opetuksen sijaan jopa ansiotuloja. Opetuslupaopettajien tietoisuus ajokokeessa vaadittavista asiapapereista on ajoittain jopa hämmästyttävän heikko. Autokoulujen tietoon on kiirinyt yhä useammin tietoja myös siitä, että opetuslupaoppilaita opettaa joku muu kuin se, jolle opetuslupa on myönnetty.

Opetuslupaopetuksen laatu näyttää siis laskeneen merkittävästi ajokorttilainsäädännön uudistuksen seurauksena. Näyttää myös siltä, että opetusluvalla suoritettavaa opetusta olisi valvottava nykyistä enemmän kentällä liikkuvien poliisipartioiden toimesta.

Ajokorttilainsäädännön uudistus poisti myös ajo-opetusauton lisäjarrupolkimen muutoskatsastusvelvollisuuden. Tämän seurauksena erityisesti opetusluvalla opetetaan kuljettajia liiallisesti autoilla, joiden lisäjarrupoljin ei ole asianmukaisessa kunnossa. Tämä tosiasia on todettavissa Ajovarman toimipisteissä, missä viikoittain useamman opetuslupaoppilaan ajokoe jää toteutumatta virheellisesti opetusautoon kiinnitetyn ja toiminnaltaan puutteellisen lisäjarrupolkimen seurauksena.

Korjaus edellä kuvattuihin epäkohtiin tulisi ratkaista joko simulaattoriopetuksen vähentämisellä, lisäämällä pakollisia oikeita ajotunteja tai poistamalla kokonaan ns. pakollisten ajotuntien minimi määrä, jolloin ajokokeeseen tultaisiin vasta kun kuljettaja omaa riittävän kokonaisvaltaisen ajotaidon auton turvalliseen kuljettamiseen liikenteessä.

Lisäopetuksen takaaminen hylätyn ajokokeen jälkeen ajo-oppilaille, edellyttäisi ehdottomasti lisäajotuntien määräämisoikeuden palauttamista tutkinnon vastaanottajille. Kyseinen ratkaisu varmistaisi sen, että ajokokeessa hylätty kuljettaja harjoittelisi ajoa riittävästi ennen seuraavaa ajokoetta. Mikäli opetuslupaopettajille ei palauteta teoriakokeen suorittamisen vaatimusta, tulisi opetuslupaopettajien pakolliseen koulutukseen kuulua kurssi, missä ajokokeen vaatimukset ja ajokokeessa vaadittavien asiapapereiden sisältövaatimus selvitettäisiin opetuslupaopettajille. Lisäksi ajo-opetusauton jarrupolkimen muutoskatsastusvelvollisuus tulisi palauttaa, jolloin taattaisiin se, että kaikissa ajo-opetusautoissa on asianmukaisesti kiinnitetty lisäjarrupoljin.

Edellä mainituilla lainmuutoksen kirjatuilla asiaoilla palautettaisiin ajo-opetus samalle tasolle millä se oli ennen lain muuttamista. Lain muutoksella lisättäisiin myös tutkinnon vastaanottajien työturvallisuutta ja samalla uusien kuljettajien valmius ajaa autoa turvallisesti, liikennesääntöjen mukaisesti, vastuullisesti ja ekologisesti liikenteessä parantuisi merkittävästi.

Kaikki edellä kirjattu perustuu kirjoittajan omaan työkokemukseen Ajovarman palveluksessa ajotutkinnon vastaanottajana ajokorttilainsäädännön uudistuksen jälkeen ja kirjoittajan tekemään riskikartoitukseen ajotutkinnon vastaanottajan työstä ajokorttilainsäädännön uudistuksen jälkeen.

Jyrki Haapala

Yksi kommentti artikkeliin ”Halpaa vai hyvää ajo-opetusta?”

Jätä kommentti