Liikenneonnettomuuksien tutkinnassa alkoholin mittaaminen hengitysilmasta tai kehon nesteistä on vakiintunut olennaiseksi menetelmäksi. Alkoholitapauksien prosenttiosuus on pysynyt melko tasaisena, mutta huumeiden osuus on selvässä kasvussa etenkin kaupungeissa niiden käytön lisääntyessä. Toinen selkeä muutos on ajokykyyn vaikuttavien lääkkeiden esiintyminen yhä useammin onnettomuuksien ja poikkeavan ajotavan yhteydessä.
Kaikki huumeet, joita usein hankitaan verkon ja katukaupan kautta eivät näy poliisin käyttämässä huumeseulassa ja paljastuvat usein vain oikeuslääketieteellisessä analyysissä, jos kyse on kuolonkolarista. OTI:n tilastojen mukaan vuonna 2016 moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa aiheuttajista 11 % ajoi huumeissa ja 13 % ajokykyyn vaikuttavien lääkkeiden alaisena.
Todellisuudessa ongelma näyttää paljon laajemmalta, koska lääkkeitä ja niiden annosteluvirheitä ei voida selvittää ilman verikoetta. Kolmiolääkkeitä on voitu hankkia useilta lääkäreiltä ja niiden annostelu voi poiketa reseptin ohjeista. Kolmiolääkkeidenkin ohjeissa todetaan, että voi vaikuttaa ajo- tai koneiden käyttökykyyn, mutta lopullinen harkinta jätetään käyttäjälle ajamisen osalta. Lääkärit eivät usein – tai jopa pääsääntöisesti – ota potilaansa ajokykyä riittävästi huomioon eivätkä useimmiten ehdi selvittää tietokannoista muita potilaalle määrättyjä lääkityksiä tai potilas ei niitä kerro. Ehkäpä tämän vuoksi onnettomuustutkinnassa on havaittu rankkoja annostuksia – jopa haitallisia kolmiolääkekombinaatioita, joilla on vaikea nähdä olevan hoidollista hyötyä. Eräissä tapauksissa yhteisvaikutus on ollut jopa vasta-aiheinen.
Lääkkeiden käyttö on laajaa. FIMEAn tilaston mukaan yli 1,2 miljoonaa suomalaista käytti hermostoon vaikuttavia lääkkeitä vuonna 2016. Opiaatteja käytti yli 300 000, psykoosi- ja neuroosilääkkeitä 426 000, unilääkkeitä 190 000, masennuslääkkeitä lähes 390 000 ja stimuloivia – lähinnä ADHD lääkkeitä 23500 henkeä. Korvaushoitopotilaat (huumeriippuvuuden hoito) saavat useimmiten ajaa. Edellä kuvatulla perusteella meillä ajaa liikenteessä autoa tai muuta
moottorikäyttöistä ajoneuvoa satoja tuhansia henkilöitä, joilla on selvästi ajokykyyn vaikuttavia lääkkeitä. Annos saattaa vaihdella paljonkin ja se korreloi päihtymistilan asteeseen, jonka voidaan arvioida usein olevan kliinisesti suurempi kuin alkoholin langettava 0.5 promillea. Vanhuksilla on ongelmia jopa tavanomaisten lääkkeiden annostelussa ja nekin saattavat heikentää ajokykyä.
Tästä syystä epäilyttävissä tapauksissa tulisi ottaa verinäyte, jotta käytetyt aineet ja niiden pitoisuudet selviäisivät. Ajamisen turvallisuuden kannalta ei ole suurta eroa sillä, onko harkinta- ja toimintakyky heikentynyt alkoholin vai jonkin muun aineen takia. Muiden tienkäyttäjien turvallisuus kuitenkin edellyttää, että ajoneuvon kuljettaja on toimintakykyinen.
Verinäytteen ottamisen puolesta puhuvat myös eräät sairaudet – etenkin diabetekseen liittyvä verensokerin lasku. Ensiapuhenkilökunta onkin useissa sekavan ajon tapauksissa mitannut varsin matalia arvoja ja voisi mahdollisesti avustaa poliisia näytteen otossa.
Liikkuvan Poliisin Perinneyhdistys esittää, että kaikki kuolemaan tai vakavaan loukkaantumiseen johtaneeseen onnettomuuteen syylliseksi epäillyiltä kuljettajilta tulisi ottaa verikoe, jonka avulla selvitettäisiin hänen osaltaan mahdolliset ajokykyyn vaikuttavat lääkeaineet. Asia edellyttäisi pakkokeinolain 8 lukuun kirjatun henkilönkatsastuksen edellytysten tarkentamista ja laajentamista koskemaan myös esim. tieliikenteessä tapahtunutta vammantuottamusta. Samalla tulisi laajentaa myös poliisimiehen, tulli- ja rajamiehen ja Liikenteen turvallisuusviraston liikennettä valvovan virkamiehen toimivaltaa pakkokeinolain 9 luvun 2 §:n osalla niin, että virkamies voisi määrätä moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajan tai muussa rikoslain 23 luvussa tarkoitetussa tehtävässä toimineen kokeeseen, joka tehdään tämän mahdollisesti nauttiman ja ajokyykyyn vaikuttavan lääkeaineen toteamiseksi.
Liikkuvan Poliisin Perinneyhdistys katsoo myös, että poliisihallinnon tulisi ohjeistaa poliisi selvittämään entistä useammin myös esim. törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen syyllistyneen kuljettajan ajokykyyn vaikuttavien lääkeaineiden vaikutus kuljettajan ajokykyyn ja muuta liikennettä törkeällä tavalla vaarantavaan ajotapaan.
Mikkelissä 3.9.2018
Liikkuvan Poliisin Perinneyhdistys
Jyrki Haapala
Puheenjohtaja
Uistinkatu 3 as 21
50190 Mikkeli
Lisätietoja:
Timo Tervo
Emeritus liikennelääketieteenprofessori
p. +358 40 596 4876